tiistai 27. toukokuuta 2014

Aikuiskoulutusta tarvitaan enemmän kuin koskaan

Vaikka koulutusjärjestelmämme on monessa suhteessa hyvällä pohjalla, haastavat talouden tekninen muutos, tarve työurien pidentämiseen sekä nopeasti muuttuva työelämä suomalaisen koulutusjärjestelmän muutokseen. Tämä koskee etenkin aikuiskoulutusta jonka kehittäminen tulisi lähteä seuraavien tosiasioiden tunnustamisesta:
  1. Koulutus ja osaaminen korostuvat kansakunnan ja yksilön muutosturvana, kun oman elämän rakentaminen edellyttää yhä useammalta uuteen ammattiin kouluttautumista.
  2. Jatkuvasti muuttuvassa maailmassa elinikäisellä oppimisella varmistetaan sivistys ja osaaminen, joille maamme tulevaisuus rakentuu. Teknologian myötä uudet työt vaativat erilaista ja usein aiempaa korkeampaa tai syvempää osaamista.
  3. Uuden ammatin tai työn hankkiminen edellyttää mahdollisuuksia kouluttautua. Työvoiman osaamista tulisikin parantaa ammatillisesti suuntautuneilla korkeakoulututkintoon tähtäävillä ohjelmilla, jotka on tarkoitettu jo koulutetuille aikuisille. Uudet ohjelmat tulisi voida suorittaa myös työn ohessa tai oppisopimuksena työhön liittyen.
  4. Työelämään valmistuvien ja siellä jo toimivien on ylläpidettävä ammattitaitonsa ajan tasalla, mikä edellyttää työnantajalta oman vastuun kantamista ja riittävää aikuiskoulutuksen tarjontaa.
  5. Ilman aikuiskoulutusta tavoite työurien pidentämiseksi ei toteudu. Suomessa on myös 650 000 aikuista, joilla ongelmia tietotekniikan kanssa. Heistä 70 prosenttia on yli 50-vuotiaita. Perustaitojen, luku- ja numerotaidot, kanssa kamppailee 300 000 aikuista.
  6. Ideointi ja uuden luominen ovat ihmisten vahvuusalueita, joissa robotin kyvyt eivät meitä päihitä. Koulutuksen pitää kehittää näitä taitoja.
  7. Koulutuksen tulee tuottaa laaja-alaista osaamista, mikä mahdollistaa sijoittumisen erilaisiin työtehtäviin. Alan teknisen osaamisen rinnalla korostuvat yleiset taidot, jotka sisältävät työelämä- ja kansalaistaitoja, tietotekniikka ja kommunikaatiotaitoja. Monilla aloilla vuorovaikutus, empaattisuus, eettisyys ja etiikka sekä moraali ovat keskeisiä työtapoja ja työkaluja. Tieto- ja viestintätekniikan leviäminen kaikille aloille vaatii työntekijöiltä laajempaa ammattitaitoa.
  8. Työuran ja kulutuksen aikana jo hankittu osaaminen on tunnustettava täysimääräisesti, jotta aikuiset voivat suorittaa opinnot nopeammin.

Koulutuspalvelut ja oppilaitokset murroksessa

Suomi laittaa koulutuspalvelut ja oppilaitosverkon uuteen uskoon, vaikka julkinen kohu ei saattele sitä sosiaali- ja terveysuudistuksen tavoin. Sote-uudistuksen rinnalla etenee oppilaitosuudistus ilman suurta julkista kohua. Se koskee suoraan ammatillista koulutusta, lukiokoulutusta ja vapaata sivistystyötä, jotka halutaan koota nykyistä suurempiin organisaatioihin.
Korkeakoulujen osalta rakenteet ovat jo muuttuneet. Vuonna 2006 Suomessa oli 20 yliopistoa ja 29 ammattikorkeakoulua. Nyt yliopistoja on 14 ja ammattikorkeakouluja 24, joiden sivutoimipisteiden määrä on supistunut huomattavasti. Nyt on meneillään toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen.
Tarkastelussa ovat 189 ammatillisen koulutuksen järjestäjää, 422 lukiota, 79 kansanopistoa, 180 kansalaisopistoa, 20 kesäyliopistoa ja 11 opintokeskusta. Perusopetuksen kouluverkko supistuu kuntienpäätöksillä väestömuutosten ja julkisen talouden heikentymisen seurauksena. Harvaan asutussa Suomessa on hajanainen oppilaitosverkko, jota ei ole rakennettu yhtenäiseksi järjestelmäksi.
Hajanaisuus tarkoittaa, että Suomessa on paljon pieniä oppilaitoksia. Alle sata opiskelijaa on kolmasosalla ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjistä, 62 prosentilla aikuisille tarkoituksen ammatillisen koulutuksen järjestäjistä ja 22 prosentilla lukioista.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on pitkään ollut ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon supistaminen. Jo vuonna 2006 tavoitteeksi asetettiin monialaisten ammattiopistojen muodostaminen. Yhdellä koulutuksen järjestäjällä voi olla useita oppilaitoksia tai toimipisteitä. Se voi tarjota koulutusta nuorille, aikuisille tai molemmille.
Nyt tavoitteeksi on asetettu vahvojen lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien aikaansaaminen. Vahvalla tarkoitetaan organisaatiota, joka kykenee oman toimintansa parantamiseen, yhteistyöhön muiden tahojen kanssa ja vastaamaan toiminta-alueensa ja sen työelämän tarpeisiin.
Toiminnan tehokkuuden lisäksi rakenneratkaisuilla haetaan 56 miljoonan euron säästöjä. Marraskuussa 2013 hallitus päätti rakennepoliittisen ratkaisun yhteydessä leikata toisen asteen koulutuksesta yhteensä 260 miljoonaa euroa. Tämän vaalikauden leikkaukset kohdistuvat ennen kaikkea aikuiskoulutukseen, joka menettää 34 prosenttia vuoden 2012 rahoitustasosta vuoteen 2017 mennessä. Ammatillinen peruskoulutukseen kohdistuu noin 15 prosentin ja ammattikorkeakouluihin 20 prosentin säästöt.
Ammatillisessa koulutuksessa ministeriö järjestäisi 70-90 organisaatiossa, mikä on alle puolet nykyisestä. Monialainen ammattiopisto tarjoaisi nuorten ja aikuiskoulutuksen oppilaitoksessa ja oppisopimuksena. Opiskelijoita pitäisi olla vähintään 2000. Mukaan mahtuisi erikoistuneitakin oppilaitoksia, esimerkiksi aikuiskouluttajia, mutta niilläkin olisi oltava 1000 opiskelijaa. Vastaavasti lukiokoulutuksen järjestäjällä pitäisi olla ainakin 500 opiskelijaa.
Muutos vaikuttaa suurelta, mutta ammatillinen koulutus on käytännössä jo keskittynyt.  28 suurinta organisaatiota (21 %) kouluttaa 74 prosenttia kaikista ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista. 76 pienintä järjestäjää kouluttavat 6,7 prosenttia kaikista opiskelijoista.
Sote-uudistus erva-alueineen muuttaa kuntien tehtäviä. Tällä voi olla vaikutuksia myös kunnan rooliin koulutuksen järjestäjänä. Nykyisin kunnat omistamat organisaatiot tarjoavat suuren ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön koulutustarjonnasta. Valtionosuusjärjestelmän kautta kunnat myös rahoittavat toisen asteen koulutusta.

Suomi valitsee tulevaisuutensa

Robotti rakentaa autoja, ohjelmisto kirjoittaa uutisia ja käy pörssikauppaa. Tietokone voittaa ihmisen shakissa ja diagnosoi aivosyöpätutkimuksen näytteitä. Teknologia mahdollistaa ilma-, maa- ja meriliikenteen ilman ihmisen fyysistä ohjausta.
Suomi valitsee tulevaisuutensa – Teknologia mullistaa maailman
Suomi elää jo keskellä neljättä teollista vallankumousta, jonka käyttövoimana on tieto. Samalla fyysinen ja virtuaalinen maailman yhdistyvät. Tulossa on asioiden internet, jossa kymmenet miljardit ihmisen käyttämät ja automatisoidut koneet ovat yhteydessä toisiinsa ja tietokantoihin. Cisco on arvioinut, että asioiden internetin maailman laajuiset tuottavuushyödyt vuoteen 2022 mennessä ovat 10,5 triljoonaa euroa.
Uuden teknologian yleiskäyttöisyys alentaa innovaatioiden hyödyntämisen kustannuksia. Saksassa on jo käynnistynyt valtion tukema Teollisuus 4.0 hanke uudistamaan maan teollisuutta uuden ajan vaatimuksiin. Teollisuuden lisäksi asioiden internet muuttaa liiketoimintaa sekä hyvinvointipalveluita terveydenhuollosta koulutukseen. Se vaikuttaa monin tavoin ihmisten arkeen, kuluttamiseen ja harrastuksiin.
Kolmen ensimmäisen teollisen vallankumouksen aikana valmistuksen kiinteät kustannukset olivat suuret, mikä loi suurtuotannon ja keskittämisen etuja. Nyt tiedon digitalisointi on edullista ja sen vuoksi kaikki tieto tullaan digitalisoimaan. Suurten tietomäärien käyttö ei riipu paikasta. Vuodesta 1975 vuoteen 2000 tietokoneiden hinnat laskivat tuhannesosaan. Älypuhelin romahdutti monien teknologioiden hintaa tuoden ne yli miljardin ihmisen ulottuville. Ihmiskunnan enemmistö on vielä valloittamatonta markkinaa.
Aiemmista teollisista vallankumouksista tiedämme, että uusi tieto osoittaa uusia kasvusuuntia eikä kaikkia kerrannaisvaikutuksia osata ennakoida aiemman tietämyksen valossa. Tietokoneet tulivat Suomeen jo 1950-luvun lopulla. Internet on 25-vuotias. Olemme hyvin pitkällä kehityksessä ja muutos voi Mooren lain mukaisesti jatkua todella nopeana.
Työn tekeminen ja ammatit muuttuvat
Teknologia ja tieto ovat muuttaneet työelämän rakenteita sekä tapaa tehdä työtä läpi ihmiskunnan historian. Samalla työssä tarvittava osaaminen on muuttunut. Nyt teknologian kehityksen nopeutuminen on kiihdyttänyt myös työn muuttumista. Muutokset voivat olla arvaamattoman suuria ja äkillisiä.
Ihminen ei enää käytä koneita, vaan työskentelee koneen rinnalla. Samalla koneista tulee autonomisia ja ne kykenevät korjaamaan virheitä omassa toiminnassaan, vaikka ne eivät kehitä uusia koneita.
Ihminen ei kykene tehokkuudessa tai hinnassa kilpailemaan koneen kanssa, joten osa ihmisen nykyisin tekemästä työstä siirtyy koneille. Robotiikka etenee länsimaiden lisäksi myös kiinalaisessa teollisuudessa. On mahdollista, että robotista tulee tietokoneen sijaan uusi käyttöliittymä ihmisen ja digitaalisen tiedon välille.
Korkeakoulutetun työvoiman tarve on lisääntynyt, kun asiantuntijatyö on lisääntynyt rutiinityön rinnalla. Suomeen syntyvät yritykset tarjoavat aiempaa vähemmän suorittavaa työtä. Työmarkkinoiden kahtia jakautuminen jatkuu Suomessa, jolloin pahimmin kärsivät heikosti koulutetut.
Digitalisaatio mitätöi yhä useamman korkeasti koulutetun henkilön alakohtaisen teknisen osaamisen, sillä tieto vanhenee aiempaa nopeammin. Myös monimutkaista analysointikykyä vaativissa ammateissa on samankaltaisena toistuvia tehtäviä jotka voidaan mallintaa koneen työksi.
Suomella on mahdollisuus menestyä jos se ei säästä tulevaisuudestaan
Siirtyminen tavaratuotannosta tiedon tuotantoon on tehnyt inhimillisestä pääomasta eli osaavista ihmisistä yhä tärkeämpi tuotannontekijöitä fyysisen pääoman sijaan. Koulutusyhteiskunnassa inhimillinen pääoma ja tekniset innovaatiot ovat täydentäneet toisiaan: Uusi tekniikka on lisännyt työntekijöiden tietoja ja taitoja. Osaavan työntekijän on helpompi käsitellä uutta tekniikkaa.
Suomikin menestyy keskittämällä osaamistaan. Korkean osaamisen strategiamme perustaksi on valittu digitalisaatio, biotalouden ja cleantechin osalta.  Vanhan talouden uudistuminen edellyttää uutta osaamista, mikä vaatii koulutuksen uudelleen suuntaamista.
Työelämän muutos tulee olemaan syvällinen eikä koulutus- ja tutkintojärjestelmän kehittämistarpeiden ennakointi voi enää perustua historiatietoon työmarkkinoiden kehityksestä.
Ihmistyö menestyy keskittymällä vahvuuksiimme, joista koneet eivät selviä. Ammattiosaamisen ydintä ovat ideointi, intuitio ja luovuus sekä empatia, eettisyys ja etiikka, joita tarvitaan hyvin erilaisissa ammateissa (hoitaja, valmentaja, parturi, kondiittori).  Ihmisen vahvuudet ovat myös sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.
Suomea riivaavaan työttömyyden selättäminen on mahdollista vain kasvulla, jonka ympärille syntyy muita työpaikkoja. Yhdysvalloissa yksi korkean osaamisen työpaikka luo kerrannaisvaikutuksina yli viisi työpaikkaa, kun yksi perinteinen teollinen työpaikka luo ympärilleen vain 1,6 työpaikkaa.
Toivo Suomen talouden tulevasta kasvusta perustuu korkean osaamisen työpaikkoihin, mutta aikuisten osaamisesta on huolehdittava laajasti. PIAAC-tutkimus osoitti, että maailman osaavimman aikuisväestön joukossa kaikki eivät pärjää perustaidoissa. Tietotekniikan kanssa on ongelmissa 650 000 aikuista.