perjantai 23. tammikuuta 2015

Vain Pisaako kauppaamme?

Maailmassa on paljon osaamisen ja kouluttautumisen tarpeita, joihin Suomesta löytyisi ratkaisuja. Huipputasoisen perusopetuksen ja korkeakoulututkintojen lisäksi ammatillisella koulutuksella on kaupattavaa, vaikka se ei olekaan brändi saksalaisen oppisopimuksen tapaan.

Osaamiskaupassa on kyse erinomaisuuden myymisestä ja ostamisesta. Meidän on tunnistettava keskeinen ydin kaupan olevasta koulutuksesta ja tuotteistettava se. Ammatillisessa koulutuksessa se voi olla esim. tutkintoon johtavaa koulutusta, yrittäjyyskoulutusta, työelämän kanssa laadittuja osaamiseen perustuvat tutkinnot tai ohjatun työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen yhdistelmä työpaikoilla.

Tuotteemme ovat kiinnostavia, jos ne ovat käytännössä testattuja, maailmanlaajuisesti ainutlaatuisia ja paikallisiin olosuhteisiin sovitettavia.

Suomalainen koulutusinnovaatio löytyy ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. 20-vuotiaat näyttötutkintomme valmistavine koulutuksineen ovat keino tunnustaa ja kehittää aikuisten osaamista, jolle voisi olla kysyntää esimerkiksi siirtotyövoimaan perustuvissa talouksissa - valtioissa, toimialoilla tai yrityksissä. Asiakkaita voi löytyä myös opetushallintojen ulkopuolelta.

Ammatillinen koulutus voi tukea myös ulkomailla toimivia suomalaisyrityksiä henkilöstön osaamistarpeiden tunnistamisessa ja koulutuksen järjestämisessä. Tuolloin meidän on osattava sovittaa kotimaassa kehitetyt toimintatavat asiakkaan tarpeisiin ja olosuhteisiin.

Osaamisliiketoimintaan kuuluu myös maahantuonti, ei pelkkä vienti. Näin voimme saada osaamista, jota täältä puuttuu. Suomalaiset eivät ole kansainvälisessä kärjessä oppimisteknologioissa tai osaamisen testaamisessa. Kansainvälisille markkinoille suunnattavan oppimispelit on aina tehtävä englanniksi tai jollain muulla isolla kielellä.

Emme vie Suomea

Suomi on hyvin erikoinen maa. Olemme keskitetyn ja hajautetun hallinnon yhdistävä kansalaisyhteiskunta, jossa korruptio on vähäistä. Tällaisia luottamukseen perustuvia maita ei maailmassa ole montaa.  Kääntöpuolena ovat rakenteet ja normit, joiden varaan koulutuspalvelutkin on rakennettu. Olemme hyviä luomaan ja myös noudattamaan sääntöjä, mikä usein johtaa byrokratiaan. Sitä emme halua viedä.

Ammatillinen koulutus haluaa kilpailla tasaveroisesti koulutusmarkkinoilla. Tämä edellyttää mahdollisuutta myydä tutkintoon johtavaa koulutusta ja koulutuksen tuotteistamisen esteiden poistamista. AMKE esittää, että viennin esteiden purkamisessa huomioidaan myös ammatillinen koulutus.



torstai 15. tammikuuta 2015

Ammatillista on uudistettava, mutta harkiten



Eduskunta käsittelee esityksiä koulutuksen järjestäjäverkkoja ja rahoitusjärjestelmiä koskeviksi laeiksi. Samaan aikaan opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellaan kriteereitä ammatillisen koulutuksen ja lukion järjestämislupien uudelleen jakamiselle. Hakuprosessi käynnistyy alkuvuoden aikana.

Lakiesityksen mukaan luvan saajalla pitää olla ammatilliset ja toiminnalliset edellytykset, joilla vastataan olemassa olevaan koulutustarpeeseen.  Viime kädessä lupien myöntäminen perustuu luonnollisesti poliittiseen harkintaan.
 
Seuraavan hallituksen opetusministerillä tulee olemaan harvinaisen paljon valtaa toisen asteen koulutusverkosta päätettäessä. Vakaan harkinnan lisäksi toivon tulevalta ministeriltä näkemystä tulevaisuuden tarpeisiin vastaamisesta. 

Tarvittava näkemyksellisyys ei synny nykyisten oppilaitosten taseita tarkastelemalla. Menneeseen tuijottamisen sijaan on ajateltava: Mitä tuleva voisi olla?

Järjestämislupien hakeminen on otettava vakavasti jokaisessa ammatillisen koulutuksen organisaatiossa. Talouden rakennemuutos uusine ja katoavine työtehtävineen ja väestökehitys muuttavat koulutustarpeita, joten yksikään hakija ei saa uutta lupaa samanlaisena kuin se on nyt.

Pelkkä tehokkuuden hakeminen tai hallinnollisten rakenteiden uudistaminen eivät riitä. Uutta ei voi aina lisätä vanhan päälle, mutta luopuminen tarpeettomasta tuo tilaa uudelle. Meidän on tehtävä asioita aiempaa järkevämmin, jotta resurssien säästämisen lisäksi ammatillinen koulutus vastaa paremmin ihmisten ja yritysten tarpeisiin.

Huhtikuun vaalit eivät muuta tilannetta. Yksikään merkittävä puolue ei ole luvannut lisätä koulutuksen rahoitusta. Päinvastoin – poliitikot lupaavat meille tiukkaa kulukuuria, mikä edellyttää nykyisten rakenteiden ravistelua. Jo päätettyjen leikkausten vaikutukset näkyvät täysimääräisesti vuonna 2017, jolloin moni nykyinen järjestäjä voi menettää taloudellisen pohjan toiminnaltaan.

Sanelun sijasta koulutuksen järjestäjät haluavat avoimuutta ministeriöltä. Tämä edellyttää meiltä itseltämme kykyä etsiä uusia ratkaisuja eri alueiden ja asiakasryhmien tarpeisiin.
Yksikään oppilaitos tai koulutuksen järjestäjä ei tule menestymään tämän päivän strategialla tulevina vuosina

Yksittäisten oppilaitosten, toimitilojen ja koulutusalojen tarpeen arvioimisen ohessa on tunnistettava parhaat tavat toimia.  Ammatillinen koulutus on kokonaisuus, mutta kaikkiin osaamisen tarpeisiin ei sovi yksi ja sama ratkaisu. Millä tavoin koulutamme nuoria ammattiin? Miten parhaiten vastaamme työelämän tarpeisiin?

Maailma muuttuu nopeasti, joten nykyiset toimintatavat ja organisaatiorakenteet vanhenevat. Asioita on jatkossa tehtävä järkevämmin ja todennäköisesti hyvin eri tavoin kuin nykyään. Nämä vaatimukset koskettavat myös ammatillista koulutusta, joka 260 000 opiskelijalla ja 70 000 tutkinnolla (vuonna 2012) on perusopetuksen jälkeen toiseksi suurin osa Suomen koulutusjärjestelmässä.

Suomi on pulassa eikä meillä ole enää varaa kaikkiin nykyisiin palveluihin. Yhteiskunnan uudistamiseksi tarvitsemme aloitteita ja vakaata harkintaa, emme panikointia tai pään työntämistä pensaaseen. Valmius muutoksiin tarkoittaa, että ammatillisen koulutuksen päättäjät ja omistajat pitävät aloitteen ja tosiasiallisen päätösvallan itsellään.

tiistai 13. tammikuuta 2015

Uuden rahoitusjärjestelmän toimivuutta on arvioitava



Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän toimivuutta tulisi arvioida vähintään kolmen vuoden välein ruotsinkielisen koulutuksen laadun ja tasa-arvon varmistamiseksi. Näin esitti opetus- ja kulttuuriministeriön asettama selvitysmies Ole Norrback.

Ehdotus on mainio, mutta sitä tulee laajentaa koko toisen asteen koulutukseen myös lukion ja suomenkielisten osalta. Eduskunta on pyytänyt jälkikäteisiä vaikuttavuusarvioita ennenkin mm. ammattikorkeakouluja koskevista laeista.
 
Eduskunta käsittelee tammi-helmikuussa lakiesitystä ammatillisen perus- ja aikuiskoulutuksen sekä lukion rahoitusjärjestelmästä. Kaikki kolme toisen asteen koulutuksen muotoa ovat saamassa samanlaisen rahoitusmallin, joka palkitsee opintojen etenemisestä ja loppuun saattamisesta sekä sen jälkeen jatko-opintoihin tai työhön siirtymisestä. 

Valittu linjaus on oikea, vaikka lakiesitys ei jokaisen yksityiskohdan osalta ole mielestäni paras mahdollinen.

Uudistuksen on pelätty johtavan tutkintotehtailuun ja siten koulutuksen laadun alenemiseen. Tällaisia epäilyjä on kohdistunut korkeakouluihin, kun niitä alettiin palkitsemaan tutkintojen suorittamisesta. Ammatillisen koulutuksen osalta tämä tarkoittaisi pahimmillaan, että työhön siirtyvien perusammattitaito heikkenisi nykyisestä. Näin ei saa tapahtua.
   
Uusi rahoitusjärjestelmä kannustaa tehostamaan toimintaa, jonka edellytykset heikkenevät määrärahojen leikkausten myötä. Suomalaisen yhteiskunnan rakenteiden uudistaminen tapahtuu jatkossa hakemalla järkeviä ratkaisuja. Pelkkä leikkaaminen johtaa nykyistä suurempiin ongelmiin.

Opinnot on järjestettävä niin, että ne on mahdollista suorittaa vähintäänkin määräajassa eli kolmessa vuodessa. Samalla opintojen ohjaus, opiskelijahuolto ja muut opintojen tukipalvelut saavat lisää vastuuta opetuksen rinnalla. 

Etenkin nuorten ammatillisessa peruskoulutuksessa aikuiseksi kasvaminen on yhtä merkittävää kuin ammattitaidon alkeiden oppiminen. Aikuisuus on vastuuta itsestä ja lähimmäisistä, mitä tarvitaan myös työpaikoilla.