Ongelmanratkaisu oppivelvollisuudella

Esitys oppivelvollisuusiän nostamisesta vuodella on noussut kiistaksi, joka jakaa puolueiden ja etujärjestöjen mielipiteitä. Erimielisyyttä on erityisesti uudistuksen hintalapusta.

Opetus- ja kulttuuriministeriössä on arvioitu, että oppivelvollisuuden pidentäminen aiheuttaa noin 15 miljoonan euron vuosikustannukset. Ongelmana on, että tämä raha käytettäisiin isolta osalta ilmaisiin oppimateriaaleihin kaikille 16 - 17 -vuotiaille. Syrjäytymisen ehkäisystä näyttää tulevan tulonsiirto lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoiden perheille.

Oppivelvollisuuden ikärajan nostaminen 17 vuoteen ei tuo toivottua tulosta, kun samaan aikaan koulutuksesta leikataan voimakkaasti. Maan hallitus on päättänyt satojen miljoonien eurojen leikkauksista mm. lukioista, ammatillisesta koulutuksesta ja vapaasta sivistystyöstä. Myös koulutuksen järjestäjäverkkoa aiotaan harventaa, mikä tulevina vuosina pidentää monen nuoren matkaa ammattiopistoon ja lukioon.

Oppivelvollisuuden pidentäminen ei takaa menestymistä ja tutkinnon suorittamista toisen asteen koulutuksessa. Jatko-opintojen sujumisen kannalta olennaista ovat oppimistulokset koko perusopetuksen ajalta.

Perusopetuksen on vastattava mahdollisimman hyvin erilaisten lasten tarpeisiin heidän perhetaustasta, kotipaikasta tai varallisuudesta riippumatta. Lisää resursseja tarvitaan peruskoulun ja ensimmäisen toisen asteen opiskeluvuoden aikaiseen opinto-ohjaukseen, oppilashuoltoon ja nuorten tarvitsemiin sosiaalipalveluihin.

Peruskoulun päättävien jatko-opintomahdollisuuksien turvaamisessa olennaista ovat valintamenettelyt, jotka suosivat ensimmäistä toisen asteen koulutuspaikkaa hakevat. Näin saadaan parhaaseen käyttöön nykyiset aloituspaikat ammatillisessa koulutuksessa ja lukioissa. Niistä on muuten enemmän kuin peruskoulun päättäviä.

Opetushallituksen selvityksen mukaan ammatillinen koulutus keskeytyy muita useammin nuorilta, jotka eivät ole päässeet ensisijaiseen hakukohteeseensa yhteishaussa. Tämä osoittaa kuinka tärkeää ammattiin hakeutumisen motivaatio on opintojen sujumisen kannalta.

On hätkähdyttävää, että maailman parhaan peruskoulun päättävistä lapsista noin 8-9 prosenttia on vuosittain jäänyt tutkintoon johtavan toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle. Tosin heistä suurin osa on päätynyt kymppiluokille, työpajoihin, erilaisiin valmistaviin koulutuksiin ja kansanopistoihin.

Itse asiassa vuonna 2011 peruskoulun päättäneistä 61 000 nuoresta lopulta vain vajaa 500 syrjäytyi koulutuksesta. Hyvä näin, sillä peruskoulun jälkeinen välivuosi opinnoista vähentää toisen asteen tutkinnon suorittamista ja edelleen sijoittumista työelämään. Lopuistakin on huolehdittava, vaikka sitten oppivelvollisuusikää nostamalla.

Muutos koskee myös meitä

Tarvitseeko vieraita kieliä enää opiskella, kun Skype tuo reaaliaikaisen kääntäjän nettipuheluihin? Teknologia on mahdollistamassa ihmisten välisen suullisen kommunikaation yli kielirajojen. Googlen käännösohjelmat ovat jo mahdollistaneet kirjallisen kommunikaation ilman yhteistä kieltä.

Kielitaidon tarve tuskin katoaa, koska automaattinen kääntäjä ei korvaa kulttuurien tuntemista ja ymmärtämistä, mikä on tärkeää niin henkilökohtaisissa kuin liike-elämän yhteyksissä.

Toinen ongelma liittyy tietosuojaan. Yhdysvaltain ja Kiinan tiedustelupalveluja on syytetty kaupallisten etujen edistämisessä kansallisen turvallisuuden ohessa. Skype käännetty liikeneuvottelu voi päätyä myös vieraisiin käsiin aivan kuin google käännetty muistio liikeneuvotteluista. Kaikki automaattinen kääntäminen todennäköisesti taltioituu jonnekin käytettäväksi ”big datana” ainakin käännöspalvelujen kehittämiseksi.

Matkapuhelimen karttasovellukselle voi puhua määränpään kirjoittamisen sijaan. Yhä useammalle call-centerille voi myös puhua eikä vain valita numeronäppäimillä vaihtoehtoisia etenemisväyliä. Teknologiat leviävät yhä useammille elämänalueille. 

Google julkaisi toukokuun lopulla prototyypin kaupunkikäyttöön soveltuvasta robottiautosta, joka voisi romahduttaa taksikyytien hinnan ja myös ajan New Yorkin kaupungissa. Suomessa on valmisteilla lakimuutos, joka mahdollistaisi robottiautojen testaamisen tieliikenteessä. 

Onneksi Suomessa on ymmärretty, että kehityksen matkassa on oltava.

Hongkongilainen sijoitusyhtiö nimitti Vital-tekoälyn johtokuntaansa aiemmin toukokuussa. Ohjelmisto tekee nopeasti sijoituspäätöksiä tietoon. Tämä on loistava esimerkki koneiden laajenevista tehtävistä. Käynnissä on uudenlainen muutos ihmisen ja koneen välisessä työnjaossa.

Työn muutos ei liity vain hitsausroboteista tai automaattisista kokoonpanolinjoista vaan yhä useammin myös asiantuntijatyötä korvautuu koneen tekemällä työllä. Ihminen ei voi kilpailla työn tehokkuudella ja tuskin edes hinnalla koneiden kanssa. Meidän on osattava tehdä jotain sellaista mihin koneista ei ole. Luovuus ja empatia nousevat vielä arvoon arvaamattomaan. Onko koulu valmis tähän?