Millä opilla digitalouden sekatyöläiseksi, entä ammattilaiseksi?

Vuosi 2014 alkoi reippaasti, kun ETLA:n Mika Maliranta ja Petri Rouvinen ennustivat jopa joka kolmannen ammatin katoavan ja loppujenkin muuttuvan. Yhdysvalloissa samalla menetelmällä oli arvioitu teknologian korvaavan jopa puolet nykyisestä ihmistyöstä. On ilmeistä, että neljänneksi teolliseksi vallankumoukseksi kutsuttu muutos koskettaa myös meitä suomalaisia. Tämä asettaa koulutusjärjestelmälle aikamoiset paineet.

Teknologian kehitys avaa mahdollisuuksia Suomen taloudelle. Olemme olleet hyviä mobiiliteknologioissa, tiedonsiirrossa, antureissa, sensoreissa ja prosessiautomaatiossa. Nämä kaikki ovat teollisen Internetin ja digitaalisen talouden peruspalikoita, joten suomalaiselle tietotaidolle on varmasti kysyntää.

Konetoimijoilla on koko ajan enemmän älyä, päättely- ja päätöksentekokykyä sekä keskinäistä vuorovaikutusta. Youtubesta löytyy robotteja, jotka voittaisivat ihmisen pikajuoksussa, kapuavat rinnettä ylös, reagoivat omistajansa ilmeisiin ja tunteisiin ja lopulta tekevät työtä halvemmalla ja tehokkaammin kuin ihminen. Vihdoinkin voimme vapautua uuvuttavasta työstä, jonka voi siirtää koneiden tehtäväksi. Tekniset ratkaisut vähentävät ruumiillisia ponnisteluja monissa ammateissa.

Uutiset robotiikan ja tekoälyjen kehityksestä ovat levinneet tiede- ja teknologiapalstoilta talous- ja yleismedioihin. Toukokuussa tekoäly valittiin johtajaksi hongkongilaisen pääomasijoitusyhtiöön, Microsoft ilmoitti reaaliaikaisesta Skype-kääntäjästä ja Google julkisti robottiautonsa prototyypin. Robotit tunnistavat hahmoja, puhetta ja ihmisten tunteita kyeten vastaamaan niihin omilla ilmeillään. Kohta olemme tieteiselokuvien 1970–1990-luvuilla kuvaamassa tulevaisuudessa. Toivottavasti leffamme ei ole Terminator.

Syntyvät innovaatiot ovat yleiskäyttöisiä kuin sähköenergia. Monet ratkaisut luovat mahdollisuuksia yhtä hyvin terveydenhoitoon, finanssipalveluihin kuin koulutukseenkin. Yleiskäyttöisyys tarkoittaa, että monien innovaatioiden hinta romahtaa, mikä varmistaa niiden käytön kaikkialla.

Musta surma 2.0

Olli Hietanen Turun yliopiston Tulevaisuudentutkimuskeskuksesta on puhunut digitaalisesta mustasta surmasta, jonka jälkeen syntyy uusi aika ja talous. Yksilön kannalta ongelma on, että tuho näyttää olevan ovella. Tuhon luovaksi muuttavasta renessanssista ei ole vielä tietoa. Digitaalinen vallankumous ei tuo nopeaa muutosta nykyiseen epävarmuuden aikaan, mutta epätoivoon emme vaivu. 

Robotiikka etenee erityisesti Kiinassa ja muualla Aasiassa. Kiinalaiset yritykset vastaavat automatisoinnilla työvoimapulaan. Matkapuhelinten sopimusvalmistaja Foxconn korvaa työvoimaansa itse rakentamillaan roboteilla. Tuottavuus kohoaa ja syntyy uusia työvoimatarpeita. Niihin ei riitä sama osaaminen kuin teollisessa valmistuksessa oli. Robotit muuten syntyvät automaattisella tuotantolinjalla.

Brittien puolustusministeriön tulevaisuuskatsauksessa Global Strategic Trends – Out to 2045 arvioidaan, että robotit ja muut miehittämättömät järjestelmät korvaavat ihmisen työtä. Tämä voi johtaa tulevina vuosikymmeninä johtaa suurtyöttömyyteen ja levottomuuksiin. Vuoden 2011 Arabikevään kansannousuissa oli yhtä paljon kyse työstä ja toimeentulosta kuin demokratiasta tai uskonnosta. Levottomuuksia on nähty myös Etelä-Euroopan kriisimaissa, joissa työttömyys etenkin nuorten osalta on huipussaan.

Meneillään oleva teollinen vallankumous koskettaa yhteiskuntia syvästi muuttaen työnjakoa ja työn organisointia. Kyse on oikeudenmukaisuudesta, osallisuudesta ja jopa yhteiskuntarauhasta, ei vain teknologiasta ja bisneksestä. Moni asia on ajateltava toisin yhteiskunnassa, missä yhä useampi on vapautettu työelämästä. Tilanne ei ole kovin kaukana, sillä Suomessa on jo nyt 330 000 työtöntä ja 200 000 työikäistä eläkeläistä. Toistaiseksi julkiset palvelut ja sosiaaliturva perustuvat Suomessa ansiotyöhön ja sen verottamiseen.  

Asiantuntijatyö on lisääntynyt rutiinityön rinnalla ja Suomeen syntyvät yritykset tarjoavat aiempaa vähemmän suorittavaa työtä. Myös monimutkaista analysointikykyä vaativissa ammateissa on samankaltaisena toistuvia tehtäviä jotka voidaan mallintaa koneen työksi, joten muutos ei rajoitu työntekijäammatteihin. Moni nykyinen toimihenkilön työhön kuuluva tehtävä tai ammatti katoaa. Lähellä asiakasta ja ihmisten kohtaamiseen perustuva työ vaikuttaa lisääntyvän. Sen sijaan rutiininomainen työ automatisoituu ja mahdollisimman edullisesti tehtävä työ siirtyy pois Suomesta. Jeremy Rifkin arvioi jo vuonna 1996 huipputekniikan tarjoavan työtä vain pienelle eliitille.

Työmarkkinoiden muutoksessa pahimmin kärsivät heikosti koulutetut. Suomalaisista aikuisista on 11 prosenttia lukutaidoltaan ja 13 prosenttia numerotaidoiltaan heikosti osaavia. PIAAC-tutkimuksen mukaan tietotekniikkaa soveltavassa ongelmanratkaisussa on vaikeuksissa lähes kolmannes aikuisista. Osaamme keskimäärin paremmin kuin muut, mutta erot aikuisten välillä ovat suuria. 

Uusia taitoja, uusia erikoistumisia

Jos maailma ympärillämme on mullistumassa, mitä koulutusjärjestelmältä tarvitaan? Verkko-opetus ja digitaaliset työkalut tarjoavat kaiken tasoisille oppilaitoksille suuria mahdollisuuksia koulutustarjonnan ja opetusmenetelmien kehittämiseen. Askel digitaaliseen maailmaan tarkoittaa toivottavasti myös askelta opetussisältöjen uudistamisessa. Ennen oli tärkeää osata lintujen jälkiä metsässä, huomenna elämässä selviämiseen tarvitaan ihan muita taitoja.

 

Tietotekniikkaan liittyvä muutos on pitkälti geneeristä. Uusista taidoista on tullut keskeinen osa ammatin kuin ammatin kuvaa. Samalla eri aloille on syntynyt uusia erikoistumisaloja, joita muodollisen koulutuksen ei ehkä tarvitse kaikkia edes tunnistaa. Näissä tehtävissä tarvitaan taitoa digitaalisen maailman työvälineisiin ja kykyä toimia virtuaalisessa maailmassa. Alakohtainen tekninen osaaminen tieto vanhenevat aiempaa nopeammin. 

Avainkysymyksiä työelämään valmistavassa koulutuksessa ovat alakohtaisten ja yleisten taitojen tasapaino, keskinäinen suhde ja sisältö.

Uuden ajan ammatinharjoittajalta ja palkkatyöläiseltä vaaditaan aktiivista itseohjautuvuutta, jolloin perusedellytyksiä ovat improvisointi, kyky toimia verkostoissa ja etsiä yhteistyökumppanit joiden kanssa voi saada aikaan. Mahdollisuuksien ymmärtäminen ja luominen sekä vuorovaikutus ovat avaintaitoja, joiden tarve ylittää toimialojen rajat. Menestyjät ovat aloitteellisia ja empaattisia. He huomioivat eettiset lähtökohdat ideoissaan. Nämä asiat on huomioitava ammattikorkeakoulussa, ammatillisen peruskoulutuksessa, lukiossa ja perusopetuksessa.

Ammatit muuttuvat paljon nopeammin kuin koulutuksen erikoistumislinjat. Ne odottavat, että suunnittelujärjestelmä on tunnistanut uudet työt ja ammatit. Digitaalisessa uusjaossa voittajia ovat moniosaajat, jotka hallitsevat alansa ja osaavat myös kommunikoida osaamisestaan verkossa. Digimaailman sekatyöläisiä ja ammattilaisia tulee kaiken maailman maistereista, insinööreistä ja tradenomeista, mutta myös asentajista ja hoitajista.

Murrosta ei havaita tarkastelemalla pitkiä aikasarjoja menneestä kehityksestä ja ennakoimalla tulevaa niiden pohjalta, sillä murros tarkoittaa katkosta kehityksessä. Koulutuksen kehittämisen tarpeen lähtökohtana pitäisi olla osaaminen, ei järjestelmä eli tutkintojen ja oppilaitosrakenteiden. 

Tämä kirjoitus on tausta-aineisto alustukselleni SAMOK:n kesäseminaarissa 8.8.2014.

Tausta-aineistoja ja lähteitä:

ETLA: Computerization Threatens  One Third of Finnish Employment

GlobalStrategic Trends – Out to 2045 

Olli Hietanen: Tulevaisuuden työt - tausta-aineistot

PIAAC tutkimuksen Suomen tulokset