Ammattikoulu nälkäkuurille

Vuosikymmen sitten EU:n komissio hätkähdytti jäsenmaiden koulutusviranomaisia havaitsemalla, että joukossamme oli yli 70 miljoonaa heikosti koulutettua työikäistä kansalaista. Ensi reaktioiden mukaan ongelman arvioitiin katoavan ikääntymisen myötä. Näin ei kuitenkaan käynyt vaan tuo ryhmä on sitkeästi pysynyt lähes samansuuruisena. 

Koulutusjärjestelmät siis tuottavat lisää heikosti osaavia aikuisia kaikista kehittämispyrkimyksistä ja korulauseista huolimatta. Tänä syksynä Suomessakin tehdyt päätökset tarkoittavat, että tämä kehitys jatkuu.

Euroopan tavoitteena oli muuten vuodesta 2000 vuoteen 2010 olla maailman kilpailukykyisin tietoon perustuva talous. Korkeakoulutus ja ammatillinen koulutus olivat tärkeimmät keinot koulutustason kohottamiseen niin EU:n kuin kotimaan tasolla.

Tuoreimmat tiedot eurooppalaisten aikuisten osaamisesta kertovat, että viidenneksellä meistä on huono lukutaito ja neljänneksellä vain perustaidot matematiikasta. Ainakaan minua ei yllättänyt, että heikosti osaavat ovat koko aikuisväestöä harvemmin työssä tai edes työttömänä työnhakijana. Heikko koulutus ja oppimistulokset ovat yhteydessä työstä syrjäytymiseen.

Valitettavasti olemme nyt ajautuneet leikkaamaan koulutuksesta. Olemme vauraampia, mutta myös velkaisempia kuin koskaan, joten sopeuttamista tarvitaan koulutuksessakin. On Olen varma, että nykyisissä rakenteissa on tehottomuutta. On myös selvää, että väestön ikääntyminen, elinkeinorakenteiden muutokset sekä maan sisäinen muuttoliike muuttavat koulutuksen markkinoita. Tämän vuoksi moni koulu sulkee ovensa.

PISA-tutkimuksen tulosten julkistaminen joulukuun alussa löi monen ällikältä. Meidän edellä oli moni Aasian maa tai alue, jotka varmasti yksityisopetuksella ovat doupanneet oppimistuloksia. PISA:n tuloksissa olennaista oli se, että peruskoulussa opitaan vähemmän kuin aiemmin. Samoin se, että pojat ovat jääneet kaikesta jälkeen. Kansainvälinen ranking on ylpeyden himmenemistä lukuun ottamatta toissijaista.

Jos peruskoulu on repsahtamassa, voisi toisen koulutus vielä yrittää laastaroida kuhmuja. Oppivelvollisuuden pidentäminen ja nuorisotakuut korostavat ammatillisen peruskoulutuksen ja lukioiden merkitystä. Onkin perin outoa, että iso luuta lakaisee toisen asteen voimavaroja kestävyysvajeen peittämiseksi.

Hallituksen hyväksymä rakennepoliittinen paketti vei ainakin 260 miljoonaa ja ammattikorkeakoulujen rahoituksen kuntaosuuden siirtäminen valtiolle on tulossa isolta osalta toisen asteen oppilaitosten maksettavaksi. Maaliskuun kehysriidessa on odotettavissa, että korkeakoulujen hakijasumaa puretaan siirtämällä rahaa toiselta asteelta. Näissä summissa puhutaan jopa viidenneksestä tai neljänneksestä koko rahoituksesta. Siinä on kyse paitsi koulurakennuksista myös tuhansista työpaikoista, opettajista ja muusta henkilöstöstä.

Arvovalinnat näkyvät teoissa, eivät juhlapuheissa.