Tulevina vuosina suomalaisia nuoria on vähemmän ja toisen asteen koulutuksesta on jo päätetty rapsaista mukavat säästöt. Tämän seurauksena on vääjämättä edessä oppilaitosten keskittyminen suurempiin taajamiin. Kyläkoulut ja ammattikorkeakoulujen sivutoimipisteet ovat jo menneet. Ovatko seuraavaksi pölkyllä pienemmät lukiot ja ammattikoulut?
Kun haluamme tarjota kaikille nuorille mahdollisuuden opintojen jatkamiseen peruskoulun jälkeen, olisi sen oltava käytännössä mahdollista myös metropolialueen ja suurempien kaupunkien ulkopuolella.
Kun lukio tai ammattikoulu karkaa kauemmaksi, ovat
vaihtoehtoina muutto opiskelupaikkakunnalle tai omin voimin kulkeminen. Osa ammatillisista
oppilaitoksista ja muutama lukiokin ylläpitää asuntoloita, jotka ovat
opiskelijalle maksuttomia. Asuntolapaikkaa tuskin voidaan tarjota kaikille, kun
koulujen määrä vähenee nykyisestä. Asuntolapaikkojen lisääminen olisi myös ristiriidassa koulutuksen säästötavoitteiden kanssa.
Jäljelle jää huristelu mopoautolla, jonka rattiin pääsee
15-vuotiaana. Saman ikäinen saa ajaa myös traktorilla. Ehkä harvemmin asutussa
Suomessa henkilöautokortin ikäraja voisi olla 16 vuotta. Tuolloin kortin voisi
ajaa vaikka osana peruskoulua.
Toisen asteen oppilaitosten harveneminen aiheuttaa harmia etenkin maakuntien Suomessa. Pääkaupungissa päätöksiä
tehtäessä ei aina mieleen juolahda, että hyvät yhteydet takaava joukkoliikenne
on monella paikkakunnalla samanlainen luksuspalvelu kuin ooppera Töölönlahden
rannalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti