Heikommin peruskoulussa menestyneitä voidaan auttaa työuran alkuun ammatillisella koulutuksella, mutta siihen kohdistuvat isot leikkaukset. Tällä vaalikaudella ammatillisen koulutuksen rahoituksesta on häviämässä 15 prosenttia, jopa 300 miljoonaa euroa.
Opetusministeriö jatkaa ammatillisen koulutuksen järjestäjien lukumäärän vähentämistä. Yhdellä ammattioppilaitoksella voi olla useita toimipisteitä, joiden olemassaolo riippuu koulutuksen kysynnästä ja järjestäjän taloudellisista edellytyksistä. Säästöt ajavat monta pientä oppilaitosta ahdinkoon.
Suomi on vaurastunut sijoittamalla ihmisiin
Oppilaitosverkon supistuminen hankaloittaa siirtymistä peruskoulusta jatko-opintoihin, mikä on ristiriidassa oppivelvollisuuden laajentamisen ja myös nuorisotakuun toteuttamisen kanssa. Iso osa Suomesta on vailla toimivaa joukkoliikennettä, eikä kaikilla alaikäisillä ole kypsyyttä aloittaa itsenäistä elämää toisella paikkakunnalla.
Ammattirakenteet muuttuvat, sillä teknologian kehitys vähentää suorittavaa työtä. Ihmiset ovat erilaisia eikä kaikista ole teoreettisiin opintoihin. Siksi ammatillista koulutusta tarvitaan, vaikka tulevaisuudessa häämöttäisi asiantuntijatehtävien lisääntyminen.
Maamme on vaurastunut sijoittamalla ihmisiin. Kun Suomi 1960-luvulla päätti sijoittaa korkeakoulutukseen ja peruskouluun, olimme köyhä maa. Myös 1990-luvun laman aikana Suomesta löytyi rohkeutta katsoa eteenpäin, kun ammattikorkeakoulujen rakentaminen alkoi. Nykyisten vaikeuksien keskellä pitäisi olla malttia kehittää koulutusta, ei romuttaa sitä.
Kirjoitus on julkaistu 3.3.2014 Talouselämässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti