Suomi laittaa koulutuspalvelut ja oppilaitosverkon uuteen uskoon, vaikka julkinen kohu ei saattele sitä sosiaali- ja terveysuudistuksen tavoin. Sote-uudistuksen rinnalla etenee oppilaitosuudistus ilman suurta julkista kohua. Se koskee suoraan ammatillista koulutusta, lukiokoulutusta ja vapaata sivistystyötä, jotka halutaan koota nykyistä suurempiin organisaatioihin.
Korkeakoulujen osalta rakenteet ovat jo muuttuneet. Vuonna 2006 Suomessa oli 20 yliopistoa ja 29 ammattikorkeakoulua. Nyt yliopistoja on 14 ja ammattikorkeakouluja 24, joiden sivutoimipisteiden määrä on supistunut huomattavasti. Nyt on meneillään toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen.
Tarkastelussa ovat 189 ammatillisen koulutuksen järjestäjää, 422 lukiota, 79 kansanopistoa, 180 kansalaisopistoa, 20 kesäyliopistoa ja 11 opintokeskusta. Perusopetuksen kouluverkko supistuu kuntienpäätöksillä väestömuutosten ja julkisen talouden heikentymisen seurauksena. Harvaan asutussa Suomessa on hajanainen oppilaitosverkko, jota ei ole rakennettu yhtenäiseksi järjestelmäksi.
Hajanaisuus tarkoittaa, että Suomessa on paljon pieniä oppilaitoksia. Alle sata opiskelijaa on kolmasosalla ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjistä, 62 prosentilla aikuisille tarkoituksen ammatillisen koulutuksen järjestäjistä ja 22 prosentilla lukioista.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on pitkään ollut ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon supistaminen. Jo vuonna 2006 tavoitteeksi asetettiin monialaisten ammattiopistojen muodostaminen. Yhdellä koulutuksen järjestäjällä voi olla useita oppilaitoksia tai toimipisteitä. Se voi tarjota koulutusta nuorille, aikuisille tai molemmille.
Nyt tavoitteeksi on asetettu vahvojen lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien aikaansaaminen. Vahvalla tarkoitetaan organisaatiota, joka kykenee oman toimintansa parantamiseen, yhteistyöhön muiden tahojen kanssa ja vastaamaan toiminta-alueensa ja sen työelämän tarpeisiin.
Toiminnan tehokkuuden lisäksi rakenneratkaisuilla haetaan 56 miljoonan euron säästöjä. Marraskuussa 2013 hallitus päätti rakennepoliittisen ratkaisun yhteydessä leikata toisen asteen koulutuksesta yhteensä 260 miljoonaa euroa. Tämän vaalikauden leikkaukset kohdistuvat ennen kaikkea aikuiskoulutukseen, joka menettää 34 prosenttia vuoden 2012 rahoitustasosta vuoteen 2017 mennessä. Ammatillinen peruskoulutukseen kohdistuu noin 15 prosentin ja ammattikorkeakouluihin 20 prosentin säästöt.
Ammatillisessa koulutuksessa ministeriö järjestäisi 70-90 organisaatiossa, mikä on alle puolet nykyisestä. Monialainen ammattiopisto tarjoaisi nuorten ja aikuiskoulutuksen oppilaitoksessa ja oppisopimuksena. Opiskelijoita pitäisi olla vähintään 2000. Mukaan mahtuisi erikoistuneitakin oppilaitoksia, esimerkiksi aikuiskouluttajia, mutta niilläkin olisi oltava 1000 opiskelijaa. Vastaavasti lukiokoulutuksen järjestäjällä pitäisi olla ainakin 500 opiskelijaa.
Muutos vaikuttaa suurelta, mutta ammatillinen koulutus on käytännössä jo keskittynyt. 28 suurinta organisaatiota (21 %) kouluttaa 74 prosenttia kaikista ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista. 76 pienintä järjestäjää kouluttavat 6,7 prosenttia kaikista opiskelijoista.
Sote-uudistus erva-alueineen muuttaa kuntien tehtäviä. Tällä voi olla vaikutuksia myös kunnan rooliin koulutuksen järjestäjänä. Nykyisin kunnat omistamat organisaatiot tarjoavat suuren ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön koulutustarjonnasta. Valtionosuusjärjestelmän kautta kunnat myös rahoittavat toisen asteen koulutusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti