Suomi valitsee tulevaisuutensa

Robotti rakentaa autoja, ohjelmisto kirjoittaa uutisia ja käy pörssikauppaa. Tietokone voittaa ihmisen shakissa ja diagnosoi aivosyöpätutkimuksen näytteitä. Teknologia mahdollistaa ilma-, maa- ja meriliikenteen ilman ihmisen fyysistä ohjausta.

Suomi valitsee tulevaisuutensa – Teknologia mullistaa maailman

Suomi elää jo keskellä neljättä teollista vallankumousta, jonka käyttövoimana on tieto. Samalla fyysinen ja virtuaalinen maailman yhdistyvät. Tulossa on asioiden internet, jossa kymmenet miljardit ihmisen käyttämät ja automatisoidut koneet ovat yhteydessä toisiinsa ja tietokantoihin. Cisco on arvioinut, että asioiden internetin maailman laajuiset tuottavuushyödyt vuoteen 2022 mennessä ovat 10,5 triljoonaa euroa.

Uuden teknologian yleiskäyttöisyys alentaa innovaatioiden hyödyntämisen kustannuksia. Saksassa on jo käynnistynyt valtion tukema Teollisuus 4.0 hanke uudistamaan maan teollisuutta uuden ajan vaatimuksiin. Teollisuuden lisäksi asioiden internet muuttaa liiketoimintaa sekä hyvinvointipalveluita terveydenhuollosta koulutukseen. Se vaikuttaa monin tavoin ihmisten arkeen, kuluttamiseen ja harrastuksiin.

Kolmen ensimmäisen teollisen vallankumouksen aikana valmistuksen kiinteät kustannukset olivat suuret, mikä loi suurtuotannon ja keskittämisen etuja. Nyt tiedon digitalisointi on edullista ja sen vuoksi kaikki tieto tullaan digitalisoimaan. Suurten tietomäärien käyttö ei riipu paikasta. Vuodesta 1975 vuoteen 2000 tietokoneiden hinnat laskivat tuhannesosaan. Älypuhelin romahdutti monien teknologioiden hintaa tuoden ne yli miljardin ihmisen ulottuville. Ihmiskunnan enemmistö on vielä valloittamatonta markkinaa.

Aiemmista teollisista vallankumouksista tiedämme, että uusi tieto osoittaa uusia kasvusuuntia eikä kaikkia kerrannaisvaikutuksia osata ennakoida aiemman tietämyksen valossa. Tietokoneet tulivat Suomeen jo 1950-luvun lopulla. Internet on 25-vuotias. Olemme hyvin pitkällä kehityksessä ja muutos voi Mooren lain mukaisesti jatkua todella nopeana.

Työn tekeminen ja ammatit muuttuvat

Teknologia ja tieto ovat muuttaneet työelämän rakenteita sekä tapaa tehdä työtä läpi ihmiskunnan historian. Samalla työssä tarvittava osaaminen on muuttunut. Nyt teknologian kehityksen nopeutuminen on kiihdyttänyt myös työn muuttumista. Muutokset voivat olla arvaamattoman suuria ja äkillisiä.

Ihminen ei enää käytä koneita, vaan työskentelee koneen rinnalla. Samalla koneista tulee autonomisia ja ne kykenevät korjaamaan virheitä omassa toiminnassaan, vaikka ne eivät kehitä uusia koneita.

Ihminen ei kykene tehokkuudessa tai hinnassa kilpailemaan koneen kanssa, joten osa ihmisen nykyisin tekemästä työstä siirtyy koneille. Robotiikka etenee länsimaiden lisäksi myös kiinalaisessa teollisuudessa. On mahdollista, että robotista tulee tietokoneen sijaan uusi käyttöliittymä ihmisen ja digitaalisen tiedon välille.

Korkeakoulutetun työvoiman tarve on lisääntynyt, kun asiantuntijatyö on lisääntynyt rutiinityön rinnalla. Suomeen syntyvät yritykset tarjoavat aiempaa vähemmän suorittavaa työtä. Työmarkkinoiden kahtia jakautuminen jatkuu Suomessa, jolloin pahimmin kärsivät heikosti koulutetut.

Digitalisaatio mitätöi yhä useamman korkeasti koulutetun henkilön alakohtaisen teknisen osaamisen, sillä tieto vanhenee aiempaa nopeammin. Myös monimutkaista analysointikykyä vaativissa ammateissa on samankaltaisena toistuvia tehtäviä jotka voidaan mallintaa koneen työksi.

Suomella on mahdollisuus menestyä jos se ei säästä tulevaisuudestaan

Siirtyminen tavaratuotannosta tiedon tuotantoon on tehnyt inhimillisestä pääomasta eli osaavista ihmisistä yhä tärkeämpi tuotannontekijöitä fyysisen pääoman sijaan. Koulutusyhteiskunnassa inhimillinen pääoma ja tekniset innovaatiot ovat täydentäneet toisiaan: Uusi tekniikka on lisännyt työntekijöiden tietoja ja taitoja. Osaavan työntekijän on helpompi käsitellä uutta tekniikkaa.

Suomikin menestyy keskittämällä osaamistaan. Korkean osaamisen strategiamme perustaksi on valittu digitalisaatio, biotalouden ja cleantechin osalta.  Vanhan talouden uudistuminen edellyttää uutta osaamista, mikä vaatii koulutuksen uudelleen suuntaamista.

Työelämän muutos tulee olemaan syvällinen eikä koulutus- ja tutkintojärjestelmän kehittämistarpeiden ennakointi voi enää perustua historiatietoon työmarkkinoiden kehityksestä.

Ihmistyö menestyy keskittymällä vahvuuksiimme, joista koneet eivät selviä. Ammattiosaamisen ydintä ovat ideointi, intuitio ja luovuus sekä empatia, eettisyys ja etiikka, joita tarvitaan hyvin erilaisissa ammateissa (hoitaja, valmentaja, parturi, kondiittori).  Ihmisen vahvuudet ovat myös sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.

Suomea riivaavaan työttömyyden selättäminen on mahdollista vain kasvulla, jonka ympärille syntyy muita työpaikkoja. Yhdysvalloissa yksi korkean osaamisen työpaikka luo kerrannaisvaikutuksina yli viisi työpaikkaa, kun yksi perinteinen teollinen työpaikka luo ympärilleen vain 1,6 työpaikkaa.

Toivo Suomen talouden tulevasta kasvusta perustuu korkean osaamisen työpaikkoihin, mutta aikuisten osaamisesta on huolehdittava laajasti. PIAAC-tutkimus osoitti, että maailman osaavimman aikuisväestön joukossa kaikki eivät pärjää perustaidoissa. Tietotekniikan kanssa on ongelmissa 650 000 aikuista.