Suomesta loppuvat työntekijät

Suomesta loppuvat työntekijät. Tämä johtopäätös ei ihan heti nouse mieleen, kun lukee uutisia joukkoirtisanomisista ja työttömyyden lisääntymisestä. Aleksi Kalenius, opetus- ja kulttuuriministeriö, on laskenut viimeisten 25 vuoden tilastojen pohjalta, että ammatillisen ja erityisesti korkeakoulutuksen suorittaneille syntyy enemmän työtä kuin on työlle tekijöitä vuoteen 2030 mennessä. 

Ongelma ei ratkea ruuvia kiristämällä, sillä korkeakoulutetut ovat käytännössä täystyöllisiä. Parhaassa työiässä, 35-54 vuotta, olevien korkeasti koulutettujen työllisyysaste oli vuonna 2011 noin 90 prosenttia.

Kaleniuksen arvioissa ei ole huomioitu maahanmuuttoa tai robottien marssia työmarkkinoille. Etenkin jälkimmäinen voi muuttaa tilanteen täysin. On hyvä muistaa, että maailman suurimpiin teollisuusyrityksiin kuuluva Foxconn on robotisoimassa tuotantolinjansa. Miten käy meidän suomalaisten, kun kone korvaa kiinalaisen työn? Foxconn valmistaa mm. iPhone puhelimia Applelle. Yksi foxbot tekee vuorokaudessa 30 000 puhelinta.

Tekoälyt ja automaatio syövät myös korkeakoulutettujen asiantuntijoiden ja toimihenkilöiden työtä, joten talouskasvu alkaessaan ei todennäköisesti luo työpaikkoja entiseen tapaan. Yksi asia on epävarmuudessa varmaa: Ilman osaavaa työvoimaa ei uusia työpaikkoja ainakaan synny.

Viimeisen 25 vuoden aikana Suomessa on syntynyt 350 000 työpaikkaa korkea-asteen koulutuksen, mihin sisältyvät myös aiemman opisto-aste, suorittaneille ja 175 000 työpaikkaa toisen asteen koulutuksen suorittaneille. Toiseen asteeseen kuuluvat ammatillinen peruskoulutus ja lukio. Samanaikaisesti on kadonnut puoli miljoonaa työpaikkaa vain peruskoulun tai sen edeltäjien varassa olleilta. 

Korkeampi koulutus on parempi koulutus. Näin kertovat kaikki työllisyystilastot. Korkeakoulutetut ovat enemmän työllisinä, vähemmän työttöminä ja vähemmän eläkkeellä kuin muut työikäiseen väestöön kuuluvat. Näiden lukujen valossa kouluttautuminen on Suomessa kannattanut. Korkeakoulutetut ovat taantumien aikana olleet vähemmän työttömänä kuin muut.

Vuonna 2010 ammatillisesta peruskoulutuksesta valmistuneista 72 prosenttia oli töissä vuotta myöhemmin, kun ammattikorkeakoulututkinnolla työllistyi 90 % ja ylemmällä korkeakoulututkinnolla yli 92 prosenttia. Näistä luvuista on siivottu asevelvolliset, maasta muuttaneet ja henkilöt, joiden asema on tilastoissa tuntematon. Vuonna 2011 Suomen talous kasvoi ja työttömyys väheni.

Työnhakijoiden koulutustason noustessa on työnantajien vaatimustasokin kasvanut. Korkeakoulutetun hyvät yleiset valmiudet tuntuvat päihittävän ammatillisen tutkinnon tuottaman osaamisen monissa tehtävissä, joissa ei vaadita alan teknistä osaamista. Oman kokemukseni mukana työpaikka on aina kuitenkin työttömyyttä parempi vaihtoehto vastavalmistuneelle.

Seitsemän prosenttia vailla peruskouluun opintonsa jättäneistä 25-34-vuotiaista on jo eläkkeellä. Heidän osuutensa on suurempi ikäryhmästään kuin eläkeläisten osuus 55-59-vuotiaista korkeakoulutetuista. 

Yksilön heikko tilanne on ongelma koko yhteiskunnalle. Tämän vuoksi opintojen jatkaminen peruskoulun jälkeen ja toisen asteen opintojen loppuun saattaminen on tärkeä yhteiskunnallinen tavoite.

Aleksi Kalenius: Koulutus, työllisyys ja työttömyys. Opetus-ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:13.

Ruotsalainen oppii työssä suomalaista useammin

Suomalaiset uskovat ruotsalaisia ja tanskalaisia vähemmän oppimiseen työtä tehden tai henkilöstökoulutuksessa. Kevään 2014 Eurobarometri kyselyn mukaan ruotsalaisista 86, tanskalaisista 77 ja suomalaisista 73 prosenttia uskoo ammattitaidon kehittymiseen työtä tehden. Sen sijaan 75 prosenttia suomalaisista uskoo itseopiskeluun, mikä on huomattavasti enemmän kuin Ruotsissa (55 %) tai Tanskassa (57%).

Työpaikalla järjestettävään (henkilöstö)koulutukseen uskoo suomalaisista vain 53 prosenttia, mikä on alle koko EU:n keskiarvon. Ovatko suomalaiset työpaikat niin erilaisia kuin ruotsalaiset, koska naapureistamme 76 prosenttia uskoo oppivansa työpaikalla järjestetyssä koulutuksessa?

Suomalaisista 52 prosenttia osallistui työhön liittyvään koulutukseen OECD:n tekemän PIAAC-aikuiskoulutustutkimuksen mukaan (2013).

Henkilöstökoulutus on selvässä muutoksessa. Elinkeinoelämän Keskusliiton mukaan yritykset hyödyntävät yhä enemmän tapahtumia ammattitaidon kasvattamisessa. Tämä on suosittu keino erityisesti johdon ja toimihenkilöiden kouluttamisessa. Henkilöstökoulutus siirtyy myös yhä useammassa yrityksessä verkkoon.

Muutos näkyy myös STTK:n jäsentutkimuksissa, sillä vuodesta 2002 vuoteen 2012 henkilöstökoulutukseen osallistuminen ja koulutuspäivät vähentyivät.

Toimihenkilöiden osallistuminen työnantajan maksamaan koulutukseen:

	OsalliStuminen	koulutuspäivät
2002	54 %	5,7 pv
2012	51 %	4,1 pv

Lähde: STTK:n Toimihenkilöbarometri 2003, STTK:n Toimihenkilöbarometri 2013.

Koulussa opitaan

Kaikista eurooppalaisista 62 prosenttia on sitä mieltä, että koulu tuottaa perustaidot, mutta ammatissa tarvittavan osaamisen uskoi koulusta saavan vain kolmannes Eri ammateissa tarvittavat taidot kuten ongelmanratkaisu tai yhteistyötaidot uskoi koulusta saavan vain 30 %. Opettajien ammattitaito oli vastaajien mukaan koulun menestystekijä.

Suomalaiset ovat Eurobarometrin mukaan koulu-uskovaisia. Me uskomme, että ammattitaito ja työssä tarvittavat muut taidot opitaan muodollisessa koulutuksessa. Suomalaiset uskovat muita eurooppalaisia enemmän koulun merkitykseen kielitaidon kehittymisessä.

Vastaukset heijastelevat koulujärjestelmäämme. Suomessa ammattiin valmistutaan yleensä oppilaitoksesta ja oppisopimus on ollut lähinnä työssä jo olevien lisäkoulutusta.

Lähes kolme neljästä vastaajasta arvioi koulutuksensa antaneen riittävät taidot työnsaamiseen, mutta neljäsosa oli asiasta eri mieltä. Kriittisimpiä koulutustaan kohtaan olivat etelä-eurooppalaiset, jotka elävät suurtyöttömyyden keskellä. Suomalaisista vain 17 prosenttia oli väitteestä eri mieltä. 

PIAAC:n mukaan joka kuudes (17 %) suomalainen ei työssään käytä kaikkea osaamistaan eli kokee olevansa ylikoulutettu. Lisäksi 14 prosentilla on liian alhainen koulutus työn vaatimuksiin nähden. Lähes kolmasosa suomalaisista koki, että heidän koulutuksensa ei vastaa työn vaatimuksia. 

Huhtikuussa 2014 tehtyyn Eurobarometri kyselyyn vastasi 28 000 henkilöä Euroopan Unionin 28 jäsenmaasta. 

Lähteet

Special Eurobarometer 417: European Area of Skills and Qualifications June 2014

Antero Malin,Sari Sulkunen, Kati Laine: PIAAC 2012 Kansainvälisen aikuistutkimuksen  ensituloksia. Opetus- ja kulttuuriministeriönjulkaisuja 2013:19

Työ, verkotja verkostot Osaamisen kehittäminen monimuotoistuu EK:n henkilöstö- jakoulutustiedustelu.

Big data muuttaa asiantuntemuksen

Internetin selauksessa minusta jäävät tiedot ovat yhtä merkityksellisiä kuin etsimäni tiedot. Tämä on osa big dataa, joka muuttaa meistä ja meidän teoistamme kerätyn tiedon raaka-aineeksi ja kauppatavaraksi. Google ja Facebook tarjoavat jo mainoksia sen perusteella, mitä olen internetissä tehnyt. Tietoa kerätään myös teollisuuden käyttämistä laitteista, kodinkoneista ja liikenteestä. 

Eri lähteistä koottua tietoa on mahdollista yhdistää ennen näkemättömillä tavoilla. Saako kauppaketjun kanta-asiakaskortin perusteella kerätyt tiedot ostoksistani yhdistää terveystietoihini lääketieteellistä tutkimusta varten? Saako samoja tietoja hyödyntää uusien elintarvikkeiden kehittämisessä? Kysymys yksilöä koskevan tiedon omistamista voi nousta uudeksi kansalaisoikeustaisteluksi.

Big datan hyödyntäminen edellyttää uudenlaista ajattelua. Big data kyseenalaistaa perinteisen tieteellisen ajattelun hypoteesien testaamisesta ja otantaan perustuvasta kausaliteettien tunnistamisesta. Kun ”N=kaikki koottu tieto”, korvautuu kausaliteetti korrelaatioilla. Tarve laajentaa evoluution myötä kehittynyttä perinteistä ajattelutapaamme on suuri kognitiviinen haaste koulutusjärjestelmälle.

Suomalainen korkeakoulutus on perustunut yhden alan tai tietoalueen syvälliseen osaamiseen ja tiedon hankintataitoihin, joiden pohjalta on työelämässä mahdollista kehittää syvenevää asiantuntemusta. Big data muuttaa asiantuntemuksen luonnetta, kun otantaperustainen ”small data” jää suurten tietomassojen varjoon. Kun kaikki tieto on käytettävissä ja yhdistettävissä, työntekijän panos lisäarvon luomisessa muuttuu. Tiedon käyttö liiketoiminnassa muuttaa ansaintalogiikka ja siten ammattien sisältöjä.

Big dataa analysoivien tilastotieteilijöiden ja IT-asiantuntijoiden kouluttaminen ei riitä. Myös valtiotieteilijä, humanisti ja opettaja tarvitsevat taitoja big datan analysoimiseen ja ymmärtämiseen, vaikka tiedon suurimittainen louhiminen ei heidän työnsä ytimessä olisikaan. Tiedon luonteen ja käyttömahdollisuuksien ymmärtäminen sekä luovuus erilaisten tietojen hyödyntämisessä ovat menestystekijöitä tulevilla työmarkkinoilla.

Anturit, sensorit, mobiiliteknologia ja tiedon siirto ovat suomalaisten teknologista vahvuutta, mutta vasta liiketoiminnan kehittäminen kerättävästä tiedosta ratkaisee big datan tehokkuushyödyt julkisella ja yksityisellä sektorilla. Keväällä 2014 tehdyn kyselyn mukaan kolmasosa suomalaisista yritysjohtajista ei tunnistanut teollisen internetin tuomia mahdollisuuksia, mikä osoittaa liiketoiminnan luomisen tärkeyttä teknologisten ratkaisujen ohessa.

Digitaalisen tiedon hyödyntäminen on paikasta riippumatonta ja kustannuksiltaan huomattavasti edullisempaa kuin fyysinen tuotteiden valmistus. Etenkin, kun tiedon analysoinnissa voi hyödyntää erilaisia pilvipalveluita omien infrastruktuuri-investointien sijaan. Tämä antaa myös pk-yrityksille mahdollisuuden menestyä tiedon analysoinnissa, vaikka tietoa keräisivät julkinen sektori ja suuryritykset.

Tiedon omistaminen oli valtaa ja se merkitsi menneisyyden ymmärtämistä. Big datan aikana tieto merkitsee aiempaa parempaa kykyä ennakoida tulevaisuutta. Tämä vaikuttaa yritysten lisäksi yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, joten kyse ei ole vain teknologiasta tai tilastotieteestä.

Virallinen Suomi näyttää tunnistaneen kehittyvien teknologioiden suuren merkityksen maamme tulevaisuudelle. Suomi menestyy vain hyödyntämällä uusia mahdollisuuksia, kun maailman talous muuttuu koko ajan tietointensiivisemmäksi. 

Valtioneuvosto on jo 2014 ehtinyt linjata biotaloudesta, cleantechista ja metsätaloudesta Kesäkuussa liikenne- ja viestintäministeriö pyysi lausuntoja luonnoksesta big data – strategiaksi, joka valmistunee kesän aikana. Robottistrategiaa odottelemme yhä.