Ruotsalainen oppii työssä suomalaista useammin

Suomalaiset uskovat ruotsalaisia ja tanskalaisia vähemmän oppimiseen työtä tehden tai henkilöstökoulutuksessa. Kevään 2014 Eurobarometri kyselyn mukaan ruotsalaisista 86, tanskalaisista 77 ja suomalaisista 73 prosenttia uskoo ammattitaidon kehittymiseen työtä tehden. Sen sijaan 75 prosenttia suomalaisista uskoo itseopiskeluun, mikä on huomattavasti enemmän kuin Ruotsissa (55 %) tai Tanskassa (57%).

Työpaikalla järjestettävään (henkilöstö)koulutukseen uskoo suomalaisista vain 53 prosenttia, mikä on alle koko EU:n keskiarvon. Ovatko suomalaiset työpaikat niin erilaisia kuin ruotsalaiset, koska naapureistamme 76 prosenttia uskoo oppivansa työpaikalla järjestetyssä koulutuksessa?

Suomalaisista 52 prosenttia osallistui työhön liittyvään koulutukseen OECD:n tekemän PIAAC-aikuiskoulutustutkimuksen mukaan (2013).

Henkilöstökoulutus on selvässä muutoksessa. Elinkeinoelämän Keskusliiton mukaan yritykset hyödyntävät yhä enemmän tapahtumia ammattitaidon kasvattamisessa. Tämä on suosittu keino erityisesti johdon ja toimihenkilöiden kouluttamisessa. Henkilöstökoulutus siirtyy myös yhä useammassa yrityksessä verkkoon.

Muutos näkyy myös STTK:n jäsentutkimuksissa, sillä vuodesta 2002 vuoteen 2012 henkilöstökoulutukseen osallistuminen ja koulutuspäivät vähentyivät.

Toimihenkilöiden osallistuminen työnantajan maksamaan koulutukseen:

	OsalliStuminen	koulutuspäivät
2002	54 %	5,7 pv
2012	51 %	4,1 pv

Lähde: STTK:n Toimihenkilöbarometri 2003, STTK:n Toimihenkilöbarometri 2013.

Koulussa opitaan

Kaikista eurooppalaisista 62 prosenttia on sitä mieltä, että koulu tuottaa perustaidot, mutta ammatissa tarvittavan osaamisen uskoi koulusta saavan vain kolmannes Eri ammateissa tarvittavat taidot kuten ongelmanratkaisu tai yhteistyötaidot uskoi koulusta saavan vain 30 %. Opettajien ammattitaito oli vastaajien mukaan koulun menestystekijä.

Suomalaiset ovat Eurobarometrin mukaan koulu-uskovaisia. Me uskomme, että ammattitaito ja työssä tarvittavat muut taidot opitaan muodollisessa koulutuksessa. Suomalaiset uskovat muita eurooppalaisia enemmän koulun merkitykseen kielitaidon kehittymisessä.

Vastaukset heijastelevat koulujärjestelmäämme. Suomessa ammattiin valmistutaan yleensä oppilaitoksesta ja oppisopimus on ollut lähinnä työssä jo olevien lisäkoulutusta.

Lähes kolme neljästä vastaajasta arvioi koulutuksensa antaneen riittävät taidot työnsaamiseen, mutta neljäsosa oli asiasta eri mieltä. Kriittisimpiä koulutustaan kohtaan olivat etelä-eurooppalaiset, jotka elävät suurtyöttömyyden keskellä. Suomalaisista vain 17 prosenttia oli väitteestä eri mieltä. 

PIAAC:n mukaan joka kuudes (17 %) suomalainen ei työssään käytä kaikkea osaamistaan eli kokee olevansa ylikoulutettu. Lisäksi 14 prosentilla on liian alhainen koulutus työn vaatimuksiin nähden. Lähes kolmasosa suomalaisista koki, että heidän koulutuksensa ei vastaa työn vaatimuksia. 

Huhtikuussa 2014 tehtyyn Eurobarometri kyselyyn vastasi 28 000 henkilöä Euroopan Unionin 28 jäsenmaasta. 

Lähteet

Special Eurobarometer 417: European Area of Skills and Qualifications June 2014

Antero Malin,Sari Sulkunen, Kati Laine: PIAAC 2012 Kansainvälisen aikuistutkimuksen  ensituloksia. Opetus- ja kulttuuriministeriönjulkaisuja 2013:19

Työ, verkotja verkostot Osaamisen kehittäminen monimuotoistuu EK:n henkilöstö- jakoulutustiedustelu.