Big data muuttaa asiantuntemuksen

Internetin selauksessa minusta jäävät tiedot ovat yhtä merkityksellisiä kuin etsimäni tiedot. Tämä on osa big dataa, joka muuttaa meistä ja meidän teoistamme kerätyn tiedon raaka-aineeksi ja kauppatavaraksi. Google ja Facebook tarjoavat jo mainoksia sen perusteella, mitä olen internetissä tehnyt. Tietoa kerätään myös teollisuuden käyttämistä laitteista, kodinkoneista ja liikenteestä. 

Eri lähteistä koottua tietoa on mahdollista yhdistää ennen näkemättömillä tavoilla. Saako kauppaketjun kanta-asiakaskortin perusteella kerätyt tiedot ostoksistani yhdistää terveystietoihini lääketieteellistä tutkimusta varten? Saako samoja tietoja hyödyntää uusien elintarvikkeiden kehittämisessä? Kysymys yksilöä koskevan tiedon omistamista voi nousta uudeksi kansalaisoikeustaisteluksi.

Big datan hyödyntäminen edellyttää uudenlaista ajattelua. Big data kyseenalaistaa perinteisen tieteellisen ajattelun hypoteesien testaamisesta ja otantaan perustuvasta kausaliteettien tunnistamisesta. Kun ”N=kaikki koottu tieto”, korvautuu kausaliteetti korrelaatioilla. Tarve laajentaa evoluution myötä kehittynyttä perinteistä ajattelutapaamme on suuri kognitiviinen haaste koulutusjärjestelmälle.

Suomalainen korkeakoulutus on perustunut yhden alan tai tietoalueen syvälliseen osaamiseen ja tiedon hankintataitoihin, joiden pohjalta on työelämässä mahdollista kehittää syvenevää asiantuntemusta. Big data muuttaa asiantuntemuksen luonnetta, kun otantaperustainen ”small data” jää suurten tietomassojen varjoon. Kun kaikki tieto on käytettävissä ja yhdistettävissä, työntekijän panos lisäarvon luomisessa muuttuu. Tiedon käyttö liiketoiminnassa muuttaa ansaintalogiikka ja siten ammattien sisältöjä.

Big dataa analysoivien tilastotieteilijöiden ja IT-asiantuntijoiden kouluttaminen ei riitä. Myös valtiotieteilijä, humanisti ja opettaja tarvitsevat taitoja big datan analysoimiseen ja ymmärtämiseen, vaikka tiedon suurimittainen louhiminen ei heidän työnsä ytimessä olisikaan. Tiedon luonteen ja käyttömahdollisuuksien ymmärtäminen sekä luovuus erilaisten tietojen hyödyntämisessä ovat menestystekijöitä tulevilla työmarkkinoilla.

Anturit, sensorit, mobiiliteknologia ja tiedon siirto ovat suomalaisten teknologista vahvuutta, mutta vasta liiketoiminnan kehittäminen kerättävästä tiedosta ratkaisee big datan tehokkuushyödyt julkisella ja yksityisellä sektorilla. Keväällä 2014 tehdyn kyselyn mukaan kolmasosa suomalaisista yritysjohtajista ei tunnistanut teollisen internetin tuomia mahdollisuuksia, mikä osoittaa liiketoiminnan luomisen tärkeyttä teknologisten ratkaisujen ohessa.

Digitaalisen tiedon hyödyntäminen on paikasta riippumatonta ja kustannuksiltaan huomattavasti edullisempaa kuin fyysinen tuotteiden valmistus. Etenkin, kun tiedon analysoinnissa voi hyödyntää erilaisia pilvipalveluita omien infrastruktuuri-investointien sijaan. Tämä antaa myös pk-yrityksille mahdollisuuden menestyä tiedon analysoinnissa, vaikka tietoa keräisivät julkinen sektori ja suuryritykset.

Tiedon omistaminen oli valtaa ja se merkitsi menneisyyden ymmärtämistä. Big datan aikana tieto merkitsee aiempaa parempaa kykyä ennakoida tulevaisuutta. Tämä vaikuttaa yritysten lisäksi yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, joten kyse ei ole vain teknologiasta tai tilastotieteestä.

Virallinen Suomi näyttää tunnistaneen kehittyvien teknologioiden suuren merkityksen maamme tulevaisuudelle. Suomi menestyy vain hyödyntämällä uusia mahdollisuuksia, kun maailman talous muuttuu koko ajan tietointensiivisemmäksi. 

Valtioneuvosto on jo 2014 ehtinyt linjata biotaloudesta, cleantechista ja metsätaloudesta Kesäkuussa liikenne- ja viestintäministeriö pyysi lausuntoja luonnoksesta big data – strategiaksi, joka valmistunee kesän aikana. Robottistrategiaa odottelemme yhä.