Lukion ja ammatillisen koulutuksen kyky palvella kansalaisia heikkenee

Ammatillinen ja lukiokoulutus ovat historiansa suurimpiin kuuluvan mullistuksen edessä. On suuri vaara, että niiden kyky palvella kansalaisia ja elinkeinoelämää heikkenee.  Väestön ja siten työvoiman mahdollisimman korkean osaamisen ja sivistyksen turvaaminen vaikeutuu, mikä on täysin ristiriidassa yhteiskuntapolitiikan tavoitteiden kanssa.

Rahoitusta on jo päätetty leikata kovalla kädellä. Lukiokoulutus menettää yli 10 prosenttia, ammatillinen peruskoulutus 15 prosenttia ja ammatillinen lisäkoulutus kolmanneksen rahoituksestaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on lähettänyt lausunnoille lakiesitykset toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamisesta ja järjestäjäverkon kokoamisesta. Uudistuksia on valmisteltu rinnakkain, mutta niiden yhteisvaikutuksia koulutuksen tarjontaan ei ole arvioitu. On epäselvää parantavatko uudistukset lukioiden ja ammattiopistojen tilannetta.

Rahoituksen leikkaaminen pakottaa kokoamaan yhteen koulutuksen järjestäjäverkkoa ja samalla varmasti harvenevat myös oppilaitokset. Ilman järjestäjäverkon kokonaistarkastelua heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevat järjestäjät lopettavat toimintansa eikä väestön koulutustarpeisiin kyetä vastaamaan koko maassa.

Toinen kokonaistarkastelua puoltava tekijä on maan väestökehitys. Opiskelu- ja työikäinen väestö kasvaa tai supistuu eri tahtiin maan eri osissa. Suurten kaupunkien väestönkasvu ei lopu, mutta tämä ei oikeuta koulutuksen lakkauttamista haja-asutusalueilla. Oppilaitosten rinnalla tarvitaan muitakin tapoja viedä koulutus kaikkien ulottuville. Onneksi meillä on internet.

EU-puheenjohtajakaudellaan vuonna 2006 Suomi edisti tietoon perustuvaa johtamista. Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusrahoitus on yli kymmenen vuoden ajan tuottanut tietoa eri koulutuksen järjestäjien suoriutumisesta tehtävissään. Lisäksi Opetushallitus on kerännyt tietoa esimerkiksi opintojen keskeyttämistä. Nämä tiedot viestivät suoraan minkälaiset koulutuksen järjestäjät ovat selvinneet hyvin perustehtävistään. Tällaista tietoa ei ole käytetty tulevat järjestäjäverkon kriteereiden muodostamisessa.

Suomi on syöksynyt suurtyöttömyyteen. Maatamme ravistelevat väestön ikääntyminen, talouden rakennemuutos, yleiseurooppalainen matalasuhdanne ja Venäjän-Ukrainan kriisi. Tässä tilanteessa koulutus tarvitsee riittävät voimavarat uudistumiseen, ei leikkauksia.