Yhteiskunta muuttuu teknologian mukana ja tämän tulee näkyä
koulussa. Arjen läpidigitalisoituminen muuttaa tapoja, joilla ihmiset hakevat
tietoa ja oppivat uutta. Opetuksen on vastattava uusiin tarpeisiin ja koulu voi
hyödyntää teknologian mahdollisuuksia opetuksen järjestämiseen ajasta ja
paikasta riippumatta. Koulutuspilvet oppimateriaalien jakeluväylinä ovat vasta
ensimmäinen askel.
Reaalinen ja virtuaalinen maailma yhdistyvät jo arjessamme.
Koulussa ne muodostavat uudenlaisia oppimisympäristöjä, joihin tarvitaan uusia
oppimateriaaleja ja pedagogiikkaa. Muutoksen onnistuminen riippuu opettajien
mahdollisuuksista kouluttautua ja oppia uuden maailman kommervenkit.
Digitalisoituminen määrittää uudelleen yleissivistystä ja
kansalaistaitojen tarpeita. Tietotekniikan osaaminen ja teknologioiden avaamien
mahdollisuuksien ymmärtäminen ovat uusia osaamisalueita. Tietoturva ja
yksityisyyden suoja ovat aikamme perustaitoja koska internetissä toimiessamme
jaamme jatkuvasti tietoja itsestämme. Perusopetuksella on oltava ratkaiseva
rooli tieto- ja viestintäteknologian laaja-alaisen osaamisen oppimisessa.
Koneet ovat monissa asioissa ihmistä nopeampia ja
tehokkaita. Ihmisten kyky käsitellä ja tuottaa tietoa menettää merkitystään
verrattuna sosiaalisiin ja luovuuden taitoihin, mikä korostaa taide- ja
taitoaineiden merkitystä. Muita vahvuuksiamme ovat eettiset ja moraaliset
valinnat sekä aloitteellisuus. Tuumasta
toimeen tarttumisen asenne eli yrittäjyys on tärkeimpiä oppeja, mitä
perusopetuksesta voi saada.
Mainituissa taidoissa olemme koneita parempia, joten ne ovat
yhtä tärkeitä kuin perinteiset luku-, kirjoitus- ja numerotaidot.
Elämän hallinta on merkittävä osa perusopetuksen aikana
tapahtuva kasvamista. Oman talouden ja raha-asioiden hoitaminen on keskeinen kansalaistaito ottaen huomioon monien
suomalaisten velkaongelmat. Tähän liittyvät läheisesti vastuullisuus
kuluttajana ja työn arvostaminen.
Työelämään ja eri
ammattialoihin perehtyminen TET-jaksoineen on jo nyt tärkeä osa perusopetusta. Työpaikkojen
lisäksi peruskoulut voivat tehdä yhteistyötä ammatillisen oppilaitosten ja
korkeakoulujen kanssa. Näin herätetään tietoisuutta erilaisista ammatti- tai
koulutusvaihtoehdoista jopa yli perinteisten sukupuolirajojen.
Perusopetus on suomalaisen yhteiskunnan keskeisimpiä ja
kattavimpia hyvinvointipalveluita, sillä se tavoittaa lapsemme lähes sata
prosenttisesti. Tämän vuoksi tasa-arvoisten koulumahdollisuuksien varmistaminen
on keskeisintä yhteiskuntapolitiikkaa.
Suomalaisten mahdollisuus käydä koulua ja oppia ei saa
riippua perhetaustasta tai kotipaikasta. Tasa-arvoisten mahdollisuuksien tulee
ulottua myös tietotekniikan hyödyntämiseen opetuksessa ja oppimisessa, mikä ei saisi
riippua opetuksen järjestäjän, useimmiten kunnan, tai vanhempien taloudellisesta
tilanteesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti