maanantai 8. joulukuuta 2014

Koulutuksen alasajo on arvovalinta

260 miljoonaa euroa on ammatillisen koulutuksen ja lukioiden osuus kestävyysvajetalkoissa. Tämän verran 16–19-vuotiaat, heidän vanhempansa ja tulevat työnantajansa antavat omasta tulevaisuudestaan. Tämä ratkaisu oli arvovalinta.


Säästöpäätökset tarkoittavat, että moni oppilaitos tai oppilaitosta ylläpitävä koulutuksen järjestäjä menettää taloudelliset edellytykset toimintansa jatkamiseen. Nyt on aika maan eri osissa kokoontua yhteisen pöydän ääreen miettimään, miten mahdollisuudet kouluttautua turvataan mahdollisimman hyvin.


Muodolliset päätökset tulevat opetus- ja kulttuuriministeriön antamina järjestämislupina, mutta tosiasialliset ratkaisut tehdään alueilla. Niitä tekemään kannattaa koota yhteen ammatillisen ja lukiokoulutuksen järjestäjät, kunnat sekä työ- ja elinkeinoelämän edustajat. Käytännön työstä vastaavia opettajiakaan ei kannata unohtaa uuden oppilaitosverkon rakentamisessa.


Säästöjen lisäksi koulukentällä on edessään toinen suuri tehtävä. Oppilaitosverkon uudistuessa on rakennettava 2020-luvun tarpeisiin oppimisympäristöjä, jotka innostavat nuoria oppimaan ja kouluttautumaan. Elinympäristömme muuttuu ja teknologisoituu nopeasti, mikä muuttaa tapojamme oppia sekä etsiä ja omaksua tietoja ja taitoja. Moni nykyisistä tutkinnoista vanhenee ennen kuin tänä vuonna peruskoulussa aloittaneet ovat työikäisiä vuoden 2030-tienoilla.


Uuden mahdollisuuden antaminen perusopetuksen jälkeen on ollut ammatillisen koulutuksen päätehtävä osaavan työvoiman kouluttamisen ohella. Tämän vuoksi ammatillinen koulutus kantaa päävastuuta nuorisotakuusta.


Suomi on 1960-luvulta lähtien tavoitellut tasa-arvoisempia mahdollisuuksia koulutukseen. Edistystä on tapahtunut, mutta köyhien lapsilla on yhä vielä heikommat lähtökohdat oman elämänsä rakentamiseen.


Erityisen huolestuttavaa on suurten kaupunkien sisällä tapahtuva eriytyminen. Sijainti sekä oppilaiden perhetausta on ensisijainen syy eroihin koulujen oppilaitosten välillä. Lisääntyvä työttömyys, köyhyys ja muu huono-osaisuus näkyvät koulukohtaisissa oppimistuloksissa ja jatko-opintoihin siirtymisessä.


Suomi kaipaa uudistumista eikä se tapahdu itsestään. Avainsana on koulutus, joka luo osaamista. Itsenäistymisen jälkeen Suomi sai oppivelvollisuuden. 1960-luvulla luotiin peruskoulu ja valtakunnallinen yliopistolaitos. Jopa 1990-luvun laman aikana perustettiin ammattikorkeakoulut ja näyttötutkintojärjestelmä aikuisille. Nyt 2010-luvulla koulutusta on alettu ajaa alas. Lyhytnäköisempiä ratkaisuja on vaikea kuvitella.


Kirjoitus on julkaistu myös 5.12.2014 STTK:n blogissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti