Henkilöstöpäällikkökin tarvitsee tekoälyosaamista

Henkilöstökoulutus on avainasemassa, kun työpaikalle tulee uusia laitteita, koneita, vekottimia ja työmenetelmiä. Ja niitä on luvassa, vaikka robotit eivät joka paikkaan tunkisikaan. Vanhasta on osattava luopua ja uusi käytettävä täysimääräisesti hyväksi, ettemme tuhlaa vähäisiä voimiamme turhaan.

Olennaista on hoksata mahdollisuuksia, joita uudet menetelmät ja teknologiat tarjoavat. Firman henkilöstöpäällikkökin tarvitsee tekoälyosaamista, jotta voisi arvioida henkilöstön koulutustarpeita uudessa teknologisessa ympäristössä.

Perinteinen henkilöstökoulutus on muuttunut. Erilliset koulutuspäivät ovat vähentyneet ja yhä useammin osaamista kehitetään osallistumalla seminaareihin tai messuihin. Tämä ei yleensä koske suorittavaa työtä tekeviä. Työn arjessa oppiminen on tärkeintä, mutta se ei aina riitä.

Menossa olevan teknologinen vallankumous muuttaa työn tekemistä monin tavoin. Automaation myötä erilaiset valmistusprosessit samankaltaistuvat, jolloin tuotanto-osaaminen ei ole enää toimialakohtaista. Erityisosaaminen voi liittyä raaka-aineisiin tai lopputuotteisiin. 

Moni perinteinen ala jakautuu entistä voimakkaammin teollisuuteen ja käsityöläisyyteen, mutta kumpikin hyötyy digitaalisuudesta. Leipä paistuu tehtaissa massamarkkinoille, mutta pieni erikoistunut paja pääsee internetissä markkinoimalla ja myymällä maailmanlaajuisille markkinoille.

Aineettomassa tuotannossa digitaalisuus hävittää suurtuotannon mittakaavaedun. Isoista yrityksistä voi nopeasti tulla kankeita muinaismuistoja, jos ne eivät oivalla kehityksen suuntaa.

Musiikkialalla jo nähty muutos leviää uusille aloille, kun 3D-tulostaminen tekee tavaran tuotannosta aineetonta. Pian kuluttajat ostavat koodeja, joiden avulla tulostavat erilaisia tuotteita. Samalla he itse vaikuttavat entistä enemmän tuotteen ulkonäköön ja ominaisuuksiin.

Tuotantoon, varastointiin, kuljetukseen ja myyntiin liittynyt työ muuttuu tietotyöksi, jossa tuote mallinnetaan ja myydään internetissä. Tämä vaatii henkilöstöltä niin uudenlaisia taitoja, että henkilökoulutus ei yksin riitä.

Ammatillinen aikuiskoulutus, ammattikorkeakoulut ja vapaa sivistystyö menettävät rahoitustaan, kun valtio säästää. Tiiviimpi yhteys työpaikkojen ja muodollisen koulutuksen välillä lievittää leikkausten vaikutuksia. Toinen keino on koulutuksen parempi suuntaaminen.

Väestön koulutustaso on kohonnut ja työikäisistä on korkeasti koulutettuja jo lähes 40 prosenttia.  Niinpä uudelleen kouluttaminen tai pätevöittäminen pitää kohdentaa aina vaan tarkemmin. Yleiset työelämätaidot vanhenevat hitaammin kuin ammattikohtaiset tekniset taidot ja tiedot.

Teksti on julkaistu 13.10.2014 Työelämä 2020 -hankkeen sivuilla.

Ruotsalainen oppii työssä suomalaista useammin

Suomalaiset uskovat ruotsalaisia ja tanskalaisia vähemmän oppimiseen työtä tehden tai henkilöstökoulutuksessa. Kevään 2014 Eurobarometri kyselyn mukaan ruotsalaisista 86, tanskalaisista 77 ja suomalaisista 73 prosenttia uskoo ammattitaidon kehittymiseen työtä tehden. Sen sijaan 75 prosenttia suomalaisista uskoo itseopiskeluun, mikä on huomattavasti enemmän kuin Ruotsissa (55 %) tai Tanskassa (57%).

Työpaikalla järjestettävään (henkilöstö)koulutukseen uskoo suomalaisista vain 53 prosenttia, mikä on alle koko EU:n keskiarvon. Ovatko suomalaiset työpaikat niin erilaisia kuin ruotsalaiset, koska naapureistamme 76 prosenttia uskoo oppivansa työpaikalla järjestetyssä koulutuksessa?

Suomalaisista 52 prosenttia osallistui työhön liittyvään koulutukseen OECD:n tekemän PIAAC-aikuiskoulutustutkimuksen mukaan (2013).

Henkilöstökoulutus on selvässä muutoksessa. Elinkeinoelämän Keskusliiton mukaan yritykset hyödyntävät yhä enemmän tapahtumia ammattitaidon kasvattamisessa. Tämä on suosittu keino erityisesti johdon ja toimihenkilöiden kouluttamisessa. Henkilöstökoulutus siirtyy myös yhä useammassa yrityksessä verkkoon.

Muutos näkyy myös STTK:n jäsentutkimuksissa, sillä vuodesta 2002 vuoteen 2012 henkilöstökoulutukseen osallistuminen ja koulutuspäivät vähentyivät.

Toimihenkilöiden osallistuminen työnantajan maksamaan koulutukseen:

	OsalliStuminen	koulutuspäivät
2002	54 %	5,7 pv
2012	51 %	4,1 pv

Lähde: STTK:n Toimihenkilöbarometri 2003, STTK:n Toimihenkilöbarometri 2013.

Koulussa opitaan

Kaikista eurooppalaisista 62 prosenttia on sitä mieltä, että koulu tuottaa perustaidot, mutta ammatissa tarvittavan osaamisen uskoi koulusta saavan vain kolmannes Eri ammateissa tarvittavat taidot kuten ongelmanratkaisu tai yhteistyötaidot uskoi koulusta saavan vain 30 %. Opettajien ammattitaito oli vastaajien mukaan koulun menestystekijä.

Suomalaiset ovat Eurobarometrin mukaan koulu-uskovaisia. Me uskomme, että ammattitaito ja työssä tarvittavat muut taidot opitaan muodollisessa koulutuksessa. Suomalaiset uskovat muita eurooppalaisia enemmän koulun merkitykseen kielitaidon kehittymisessä.

Vastaukset heijastelevat koulujärjestelmäämme. Suomessa ammattiin valmistutaan yleensä oppilaitoksesta ja oppisopimus on ollut lähinnä työssä jo olevien lisäkoulutusta.

Lähes kolme neljästä vastaajasta arvioi koulutuksensa antaneen riittävät taidot työnsaamiseen, mutta neljäsosa oli asiasta eri mieltä. Kriittisimpiä koulutustaan kohtaan olivat etelä-eurooppalaiset, jotka elävät suurtyöttömyyden keskellä. Suomalaisista vain 17 prosenttia oli väitteestä eri mieltä. 

PIAAC:n mukaan joka kuudes (17 %) suomalainen ei työssään käytä kaikkea osaamistaan eli kokee olevansa ylikoulutettu. Lisäksi 14 prosentilla on liian alhainen koulutus työn vaatimuksiin nähden. Lähes kolmasosa suomalaisista koki, että heidän koulutuksensa ei vastaa työn vaatimuksia. 

Huhtikuussa 2014 tehtyyn Eurobarometri kyselyyn vastasi 28 000 henkilöä Euroopan Unionin 28 jäsenmaasta. 

Lähteet

Special Eurobarometer 417: European Area of Skills and Qualifications June 2014

Antero Malin,Sari Sulkunen, Kati Laine: PIAAC 2012 Kansainvälisen aikuistutkimuksen  ensituloksia. Opetus- ja kulttuuriministeriönjulkaisuja 2013:19

Työ, verkotja verkostot Osaamisen kehittäminen monimuotoistuu EK:n henkilöstö- jakoulutustiedustelu.