Vain Pisaako kauppaamme?

Maailmassa on paljon osaamisen ja kouluttautumisen tarpeita, joihin Suomesta löytyisi ratkaisuja. Huipputasoisen perusopetuksen ja korkeakoulututkintojen lisäksi ammatillisella koulutuksella on kaupattavaa, vaikka se ei olekaan brändi saksalaisen oppisopimuksen tapaan.

Osaamiskaupassa on kyse erinomaisuuden myymisestä ja ostamisesta. Meidän on tunnistettava keskeinen ydin kaupan olevasta koulutuksesta ja tuotteistettava se. Ammatillisessa koulutuksessa se voi olla esim. tutkintoon johtavaa koulutusta, yrittäjyyskoulutusta, työelämän kanssa laadittuja osaamiseen perustuvat tutkinnot tai ohjatun työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen yhdistelmä työpaikoilla.

Tuotteemme ovat kiinnostavia, jos ne ovat käytännössä testattuja, maailmanlaajuisesti ainutlaatuisia ja paikallisiin olosuhteisiin sovitettavia.

Suomalainen koulutusinnovaatio löytyy ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. 20-vuotiaat näyttötutkintomme valmistavine koulutuksineen ovat keino tunnustaa ja kehittää aikuisten osaamista, jolle voisi olla kysyntää esimerkiksi siirtotyövoimaan perustuvissa talouksissa - valtioissa, toimialoilla tai yrityksissä. Asiakkaita voi löytyä myös opetushallintojen ulkopuolelta.

Ammatillinen koulutus voi tukea myös ulkomailla toimivia suomalaisyrityksiä henkilöstön osaamistarpeiden tunnistamisessa ja koulutuksen järjestämisessä. Tuolloin meidän on osattava sovittaa kotimaassa kehitetyt toimintatavat asiakkaan tarpeisiin ja olosuhteisiin.

Osaamisliiketoimintaan kuuluu myös maahantuonti, ei pelkkä vienti. Näin voimme saada osaamista, jota täältä puuttuu. Suomalaiset eivät ole kansainvälisessä kärjessä oppimisteknologioissa tai osaamisen testaamisessa. Kansainvälisille markkinoille suunnattavan oppimispelit on aina tehtävä englanniksi tai jollain muulla isolla kielellä.

Emme vie Suomea

Suomi on hyvin erikoinen maa. Olemme keskitetyn ja hajautetun hallinnon yhdistävä kansalaisyhteiskunta, jossa korruptio on vähäistä. Tällaisia luottamukseen perustuvia maita ei maailmassa ole montaa.  Kääntöpuolena ovat rakenteet ja normit, joiden varaan koulutuspalvelutkin on rakennettu. Olemme hyviä luomaan ja myös noudattamaan sääntöjä, mikä usein johtaa byrokratiaan. Sitä emme halua viedä.

Ammatillinen koulutus haluaa kilpailla tasaveroisesti koulutusmarkkinoilla. Tämä edellyttää mahdollisuutta myydä tutkintoon johtavaa koulutusta ja koulutuksen tuotteistamisen esteiden poistamista. AMKE esittää, että viennin esteiden purkamisessa huomioidaan myös ammatillinen koulutus.

Esitykseni ammatillisen koulutuksen viennin edistämishankkeen aloitustyöpajassa, jonka Omnia järjestää Helsingissä 26.1.2015.

Pitääkö oppilaitosten keskeyttää yhteistyö Venäjän kanssa?

Tänä viikonloppuna Venäjä on tosiasiallisesti miehittänyt Krimin niemimaan ja huomenna maanantaina 3. maaliskuuta EU:n ulkoministerit päättävät mahdollisista toimista Venäjää vastaan. Jos EU päättää pakotteista, pitääkö suomalaisten oppilaitosten keskeyttää yhteistyö venäläisten kanssa? 


Tämä kysymystä pohdin parhaillaankin, kun työlistallani on artikkeli suomalaisesta tutkintojärjestelmästä venäläiseen julkaisuun. Pitäisikö minun jättää se viimeistelemättä?
Kun työskentelin European Training Foundationin (ETF) palveluksessa kolme vuotta, tein yhteistyötä useiden epädemokraattisten maiden kanssa. Olin mm. ETF:n  yhteyshenkilö Venäjälle, missä on suuri kiinnostus suomalaista koulujärjestelmää kohtaan. 

EU ja sen jäsenmaat ovat vuosikausia tehneet yhteistyötä mm. Pohjois-Afrikan dikatatuurien kanssa. Egyptin Mubarak oli USA:n liittolainen, Gaddafi oli Berlusconin kaveri ja yksi Italian tarvitseman energian myyjistä. Tunisian Ben-Ali oli Ranskan suosiossa lähes maanpakoonsa saakka. Algerian itsevaltainen presidentti Bouteflika oli Ranskassa sairaalahoidossa, kun hän ilmoitti asettuvansa jälleen kerran ehdolle vaaleihin, joita oppositio tulee boikotoimaan. 

Kovinkaan usein diktatuuri tai puutteet demokratiassa eivät ole hidastaneet länsivaltojen yhteistyötä muiden maiden kanssa. Näin myös ETF osana EU:n koneistoa työskenteli hyvin useiden diktatuurien kanssa. Jatkoimme mm. yhteistyötä Valko-Venäjän kanssa senkin jälkeen kun Bryssel oli julistanut Lukashenkon ei-toivotuksi henkilöksi. Luonnollisesti virastomme toimi komissiolta saamalla mandaatilla jatkaessaan teknistä yhteistyötä. 

Koulutuksen kehittäminen on tapa yrittää parantaa tavallisten ihmisten asemaa. Maat voivat olla luonnonvaroiltaan rikkaita, mutta kansa on yleensä köyhää. Työttömyys tai vajaatyöllisyys ovat vitsauksia, jotka ruokkivat mm. terrorismia. Pitääkö kansaa rangaista, kun sen johtajat esimerkiksi Venäjän tapauksessa rikkovat kansainvälistä oikeutta? Toinen vaihtoehto on pitää ikkunoita auki diktatuurin ulkopuolelle, jotta ihmisillä olisi tietoa vaihtoehdoista ja toivoa. 
Työryhmän esitysten pohjalta valmisteltiin lakiesitys, joka on kahteen otteeseen rauennut eduskunnassa. Artikkelini kannalta asia on hankala, koska en voi esittää hyvää suomalaista mallia, josta Venäjä voisi ottaa opiksi. Ehkä muuttuneessa tilanteessa voisinkin esittää Suomen hajanaista mallia hyvänä ja siten pyrkiä hidastamaan venäläisten uudistumispyrkimyksiä.

Valko-Venäjälle vein sanomaa opetushallinnon ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyön merkityksestä. Tunsin itseni hölmöksi, kun puhuin läntisten arvojen mukaisesti maassa, jossa ei ole järjestäytymisoikeutta kansalaisilla. Samaa virttä lauloin myös Kazakhstanissa, jossa demokratia on kovin erilainen kuin meillä. Olin jopa vuoden projektipäällikkönä hankkeessa, jossa yritimme edistää työmarkkinajärjestöjen ja koulutusviranomaisten yhteistyötä arabimaissa ja Israelissa. 

Minua on pyydetty kirjoittamaan artikkeli venäläiseen aikausikirjaan suomalaisista tutkintojärjestelmistä. Kirjoitus monimutkaisesta asiasta on vielä kesken, sillä Suomessa on erillisiä tutkintojärjestelmiä koulutusjärjestelmän eri osia varten. 


Opetusministeriön johdolla saatiin jo vuonna 2009 valmiiksi ehdotus kansalliseksi tutkintojen viitekehykseksi. Olin mukana ministeriön työryhmässä aivan kuten olin ollut vuosina 2004-2006 mukana EU:n komission ryhmässä joka loi idean eurooppalaisesta tutkintojen viitekehyksestä.

Ministeriön työryhmän esitysten pohjalta valmisteltu lakiesitys on kahteen otteeseen rauennut eduskunnassa. Artikkelini kannalta asia on hankala, koska en voi esittää hyvää suomalaista mallia, josta Venäjä voisi ottaa opiksi. Ehkä muuttuneessa tilanteessa voisinkin esittää Suomen hajanaista mallia hyvänä esimerkkinä ja siten pyrkiä hidastamaan venäläisten uudistusmispyrkimyksiä. Olisiko se oikein?

Opintovierailulla koulutuskeskuksessa Bakussa Azerbaidzanissa maalikuussa 2012.