Paraneeko laatu lisäämällä työssä oppimista?

Kun ammatillisesta koulutuksesta leikataan noin 300 miljoonaa euroa, on opiskelijoilla tiedossa aiempaa enemmän työssä oppimista. Pienemmällä rahoituksella palkataan vähemmän opettajia jotka antavat aiempaa vähemmän lähiopetusta. Opintoihin jo 90-luvun lopulta kuuluneet työssä oppimisjaksot tulevat lisääntymään ja pidentymään. Nähtäväksi jää miten tämä vaikuttaa koulutuksen laatuun.

Työpaikka on oivallinen ympäristö oppia ja harjaantua käytännössä. Tekniset asiat ovat vain osa ammattitaitoa sillä kaikkiin ammatteihin kuuluu paljon muutakin kuin ”mutterin vääntämistä”. Viestiminen omalla äidinkielellä ja myös englanniksi sekä laskeminen ovat oleellisia taitoja yhä kansainvälisemmässä Suomessa. Käytännön matematiikkaakin tarvitaan lähes kaikissa ammateissa. Näiden oppimiseen tarvitaan opettajaa ja koulua.

Ammatillisen koulutuksen suosio lisääntyi viime vuosikymmenen aikana. Syynä oli määrätietoinen kehitystyö, joka samanaikaisesti antoi perustutkinnon suorittaneelle jatko-opintokelpoisuuden ja koulutus muuttui käytännöllisemmäksi. Muodollinen jatko-opintokelpoisuus ei kuitenkaan takaa edellytyksiä suoriutua korkeakouluopinnoista. Siihen tarvitaan nimenomaan kielten ja matematiikan osaamista.

Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä valmiuksia itsenäisen ammatin harjoittamiseen. Koulutuksen laatu tarkoittaa, että opiskelija oppii sen mitä ammatissa tarvitaan. Samalla hän oppii miten pitää huolta omasta kehittymisestään.

Työpaikalla ammattiin opiskelevalla  on samanlainen oikeus saada ohjausta ja opetusta kuin koulussakin. Hänhän on siellä oppimassa tutkinnon edellyttämiä taitoja ei ilmaisena työvoimana. Luonnollisesti työpaikalla on oltava ohjaaja, jolla on aikaa ja kykyä opiskelijan paimentamiseen. Kyse ei ole vain perehdyttämisestä tehtäviin vaan opiskelijan oppimisen mahdollistamista.

Ammatillisen koulutuksen työssä oppimista on haluttu laajentaa. Osalle opiskelijoista se sopii oivallisesti, mutta tuskin kaikille. Keskeyttäminen on jo nyt suuri ongelma ammatillisessa koulutuksessa. Jonkun opinnot saadaan laajennetulla työssä oppimisella sujumaan loppuun asti. Joku toinen tarvitsee ehkä enemmän koulun sisällä, jotta voisi onnistua. Näiden tilanteiden arviointi on osa opettajan ammattitaitoa.

Ammatilliset tutkinnot ovat laajoja. Moni tutkinto antaa opiskelijalle eväät työllistyä eri ammatteihin. Työuraansa aloittelevalla on oltava laajaa osaamista, jotta hän voi työllistyä. Tämä edellyttää että työssäoppimispaikalla on mahdollisuus monipuolisiin oppimis- ja työtehtäviin. Tämä ei aina onnistu pienillä työpaikoilla, vaikka ne tekisivät millaista huippusuoritusta. Opiskelijan suorituksia verrataan tutkinnon tavoitteisiin ei työssä oppimispaikan tuloksiin. 

Ammatillisessa koulutuksessa tämä tarkoittaa ammattitaidon saavuttamista.

Suomessa 53 ammatillista perustutkintoa, joiden sisällä on yksi tai useampia koulutusohjelmia. Näiden sisällöt ja tavoitteet on määritetty opetussuunnitelman perusteissa, jotka Opetushallitus valmistele yhdessä alan kouluttajien, työnantajien ja ammattiliittojen kanssa. Tällä keinolla ammatillista koulutusta on pidetty muuttuvan työelämän tasalla.