Ajan tasalla oleva koulu innostaa oppimaan

Yhteiskunta muuttuu teknologian mukana ja tämän tulee näkyä koulussa. Arjen läpidigitalisoituminen muuttaa tapoja, joilla ihmiset hakevat tietoa ja oppivat uutta. Opetuksen on vastattava uusiin tarpeisiin ja koulu voi hyödyntää teknologian mahdollisuuksia opetuksen järjestämiseen ajasta ja paikasta riippumatta. Koulutuspilvet oppimateriaalien jakeluväylinä ovat vasta ensimmäinen askel.

Reaalinen ja virtuaalinen maailma yhdistyvät jo arjessamme. Koulussa ne muodostavat uudenlaisia oppimisympäristöjä, joihin tarvitaan uusia oppimateriaaleja ja pedagogiikkaa. Muutoksen onnistuminen riippuu opettajien mahdollisuuksista kouluttautua ja oppia uuden maailman kommervenkit.

Digitalisoituminen määrittää uudelleen yleissivistystä ja kansalaistaitojen tarpeita. Tietotekniikan osaaminen ja teknologioiden avaamien mahdollisuuksien ymmärtäminen ovat uusia osaamisalueita. Tietoturva ja yksityisyyden suoja ovat aikamme perustaitoja koska internetissä toimiessamme jaamme jatkuvasti tietoja itsestämme. Perusopetuksella on oltava ratkaiseva rooli tieto- ja viestintäteknologian laaja-alaisen osaamisen oppimisessa.

Koneet ovat monissa asioissa ihmistä nopeampia ja tehokkaita. Ihmisten kyky käsitellä ja tuottaa tietoa menettää merkitystään verrattuna sosiaalisiin ja luovuuden taitoihin, mikä korostaa taide- ja taitoaineiden merkitystä. Muita vahvuuksiamme ovat eettiset ja moraaliset valinnat sekä aloitteellisuus. Tuumasta toimeen tarttumisen asenne eli yrittäjyys on tärkeimpiä oppeja, mitä perusopetuksesta voi saada.

Mainituissa taidoissa olemme koneita parempia, joten ne ovat yhtä tärkeitä kuin perinteiset luku-, kirjoitus- ja numerotaidot.

Elämän hallinta on merkittävä osa perusopetuksen aikana tapahtuva kasvamista. Oman talouden ja raha-asioiden hoitaminen on keskeinen kansalaistaito ottaen huomioon monien suomalaisten velkaongelmat. Tähän liittyvät läheisesti vastuullisuus kuluttajana ja työn arvostaminen.  

Työelämään ja eri ammattialoihin perehtyminen TET-jaksoineen on jo nyt tärkeä osa perusopetusta. Työpaikkojen lisäksi peruskoulut voivat tehdä yhteistyötä ammatillisen oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa. Näin herätetään tietoisuutta erilaisista ammatti- tai koulutusvaihtoehdoista jopa yli perinteisten sukupuolirajojen.

Perusopetus on suomalaisen yhteiskunnan keskeisimpiä ja kattavimpia hyvinvointipalveluita, sillä se tavoittaa lapsemme lähes sata prosenttisesti. Tämän vuoksi tasa-arvoisten koulumahdollisuuksien varmistaminen on keskeisintä yhteiskuntapolitiikkaa.

Suomalaisten mahdollisuus käydä koulua ja oppia ei saa riippua perhetaustasta tai kotipaikasta. Tasa-arvoisten mahdollisuuksien tulee ulottua myös tietotekniikan hyödyntämiseen opetuksessa ja oppimisessa, mikä ei saisi riippua opetuksen järjestäjän, useimmiten kunnan, tai vanhempien taloudellisesta tilanteesta.

Koulun vastattava huomisen tarpeisiin

Suomi polkee paikallaan ja muut menevät ohi. Tämä on opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) viesti maailman parhaaksi kehutun koulutusjärjestelmämme nykytilasta.

Tällä vaalikaudella OKM menettää 13 prosenttia rahoituksestaan. Pahimmin leikataan ammatillisesta aikuiskoulutuksesta, joka menettää kolmanneksen vuoden 2012 rahoituksesta vuoteen 2017 mennessä. Tämä on täysin ristiriidassa työurien pidentämistä koskevien kauniiden lauseiden kanssa.

Harvaan asutussa maassa tarvitaan oppilaitosverkko, joka on kansalaisten tavoitettavissa. Tämä koskee perusopetusta, toisen asteen koulutusta ja vapaata sivistystyötä. Muutoksia tarvitaan eikä koulutusjärjestelmän uudistamisessa saa olla pyhiä lehmiä, joihin ei voi koskea. Oppilaitoksia ei saa museoida.

Nopeasti kehittyvä teknologia muuttaa opetuksen järjestämistä. Maailmasta löytyy jo esimerkkejä korkeakouluista, joiden avoimet verkkokurssit tavoittavat tuhansia lahjakkaita yli kieli-, varallisuus- ja kansallisuusrajojen. Pilvipalvelut parantavat koulutuksen saavutettavuutta ja oppilaitosten kykyä tarjota monipuolista opetusta. Maan parhaat opettajat ja asiantuntijat ovat jokaisen oppijan tavoitettavissa, jos niin haluamme. Kaikissa suomalaisissa oppilaitoksissa voi olla tarjolla sama kielivalikoima.

Tänä vuonna koulunsa aloittavat siirtyvät työelämään 2020-luvun lopulla ja heidän työuriensa pitäisi kestää 2070-luvulle asti. Mitä on osattava tulevaisuudessa, jota emme tunne?

Nykyiset opetussuunnitelmat ja oppimateriaalit vanhenevat yhdessä opetuksen muotojen kanssa.
Automaation ja robotiikan kehittyessä nykyisistä työkaluista kehittyy työkavereita, jotka ovat itseohjautuvia ja kykenevät viestimään ihmisten, toistensa ja tietoverkkojen kautta. Turha ammatillisessa koulutuksessa on opettaa taitoja, jotka kone tekee ihmistä nopeammin, tehokkaammin ja turvallisemmin.

Korkeakoulutus on perustunut yhden alan tai tietoalueen syvälliseen osaamiseen ja tiedon hankintataitoihin. Big data tuo kaiken tiedon käytettäväksi, mikä muuttaa tiedon ja asiantuntijuuden luonteen. Kaikkien korkeakouluista valmistavien on ymmärrettävä big datan mahdollisuuksia.

Ammattialojen tekniset sisällöt, taidot ja tiedot vanhenevat aiempaa nopeammin, mutta yleisemmät työelämässä toimimisen taidot muuttuvat hitaammin. Ne liittyvät toimiseen ihmisten kanssa työyhteisöissä, alihankintaverkostoissa tai asiakassuhteissa. Opetushallituksen tuoreet ennakointiraportoinnit korostavat ympäristö-, turvallisuus-, liiketoiminta- ja henkilöstöosaamisen tarvetta yli toimialarajojen.

Tulevaisuuden tarpeista on ennakointitietoa. Nyt tarvitaan näkemystä ja määrätietoisuutta koulutuksen uudistamiseksi huomisen tarpeisiin.

Teksti on julkaistu 15.10.2014 STTK:n verkkosivuilla.

Henkilöstöpäällikkökin tarvitsee tekoälyosaamista

Henkilöstökoulutus on avainasemassa, kun työpaikalle tulee uusia laitteita, koneita, vekottimia ja työmenetelmiä. Ja niitä on luvassa, vaikka robotit eivät joka paikkaan tunkisikaan. Vanhasta on osattava luopua ja uusi käytettävä täysimääräisesti hyväksi, ettemme tuhlaa vähäisiä voimiamme turhaan.

Olennaista on hoksata mahdollisuuksia, joita uudet menetelmät ja teknologiat tarjoavat. Firman henkilöstöpäällikkökin tarvitsee tekoälyosaamista, jotta voisi arvioida henkilöstön koulutustarpeita uudessa teknologisessa ympäristössä.

Perinteinen henkilöstökoulutus on muuttunut. Erilliset koulutuspäivät ovat vähentyneet ja yhä useammin osaamista kehitetään osallistumalla seminaareihin tai messuihin. Tämä ei yleensä koske suorittavaa työtä tekeviä. Työn arjessa oppiminen on tärkeintä, mutta se ei aina riitä.

Menossa olevan teknologinen vallankumous muuttaa työn tekemistä monin tavoin. Automaation myötä erilaiset valmistusprosessit samankaltaistuvat, jolloin tuotanto-osaaminen ei ole enää toimialakohtaista. Erityisosaaminen voi liittyä raaka-aineisiin tai lopputuotteisiin. 

Moni perinteinen ala jakautuu entistä voimakkaammin teollisuuteen ja käsityöläisyyteen, mutta kumpikin hyötyy digitaalisuudesta. Leipä paistuu tehtaissa massamarkkinoille, mutta pieni erikoistunut paja pääsee internetissä markkinoimalla ja myymällä maailmanlaajuisille markkinoille.

Aineettomassa tuotannossa digitaalisuus hävittää suurtuotannon mittakaavaedun. Isoista yrityksistä voi nopeasti tulla kankeita muinaismuistoja, jos ne eivät oivalla kehityksen suuntaa.

Musiikkialalla jo nähty muutos leviää uusille aloille, kun 3D-tulostaminen tekee tavaran tuotannosta aineetonta. Pian kuluttajat ostavat koodeja, joiden avulla tulostavat erilaisia tuotteita. Samalla he itse vaikuttavat entistä enemmän tuotteen ulkonäköön ja ominaisuuksiin.

Tuotantoon, varastointiin, kuljetukseen ja myyntiin liittynyt työ muuttuu tietotyöksi, jossa tuote mallinnetaan ja myydään internetissä. Tämä vaatii henkilöstöltä niin uudenlaisia taitoja, että henkilökoulutus ei yksin riitä.

Ammatillinen aikuiskoulutus, ammattikorkeakoulut ja vapaa sivistystyö menettävät rahoitustaan, kun valtio säästää. Tiiviimpi yhteys työpaikkojen ja muodollisen koulutuksen välillä lievittää leikkausten vaikutuksia. Toinen keino on koulutuksen parempi suuntaaminen.

Väestön koulutustaso on kohonnut ja työikäisistä on korkeasti koulutettuja jo lähes 40 prosenttia.  Niinpä uudelleen kouluttaminen tai pätevöittäminen pitää kohdentaa aina vaan tarkemmin. Yleiset työelämätaidot vanhenevat hitaammin kuin ammattikohtaiset tekniset taidot ja tiedot.

Teksti on julkaistu 13.10.2014 Työelämä 2020 -hankkeen sivuilla.