Henkilöstöpäällikkökin tarvitsee tekoälyosaamista

Henkilöstökoulutus on avainasemassa, kun työpaikalle tulee uusia laitteita, koneita, vekottimia ja työmenetelmiä. Ja niitä on luvassa, vaikka robotit eivät joka paikkaan tunkisikaan. Vanhasta on osattava luopua ja uusi käytettävä täysimääräisesti hyväksi, ettemme tuhlaa vähäisiä voimiamme turhaan.

Olennaista on hoksata mahdollisuuksia, joita uudet menetelmät ja teknologiat tarjoavat. Firman henkilöstöpäällikkökin tarvitsee tekoälyosaamista, jotta voisi arvioida henkilöstön koulutustarpeita uudessa teknologisessa ympäristössä.

Perinteinen henkilöstökoulutus on muuttunut. Erilliset koulutuspäivät ovat vähentyneet ja yhä useammin osaamista kehitetään osallistumalla seminaareihin tai messuihin. Tämä ei yleensä koske suorittavaa työtä tekeviä. Työn arjessa oppiminen on tärkeintä, mutta se ei aina riitä.

Menossa olevan teknologinen vallankumous muuttaa työn tekemistä monin tavoin. Automaation myötä erilaiset valmistusprosessit samankaltaistuvat, jolloin tuotanto-osaaminen ei ole enää toimialakohtaista. Erityisosaaminen voi liittyä raaka-aineisiin tai lopputuotteisiin. 

Moni perinteinen ala jakautuu entistä voimakkaammin teollisuuteen ja käsityöläisyyteen, mutta kumpikin hyötyy digitaalisuudesta. Leipä paistuu tehtaissa massamarkkinoille, mutta pieni erikoistunut paja pääsee internetissä markkinoimalla ja myymällä maailmanlaajuisille markkinoille.

Aineettomassa tuotannossa digitaalisuus hävittää suurtuotannon mittakaavaedun. Isoista yrityksistä voi nopeasti tulla kankeita muinaismuistoja, jos ne eivät oivalla kehityksen suuntaa.

Musiikkialalla jo nähty muutos leviää uusille aloille, kun 3D-tulostaminen tekee tavaran tuotannosta aineetonta. Pian kuluttajat ostavat koodeja, joiden avulla tulostavat erilaisia tuotteita. Samalla he itse vaikuttavat entistä enemmän tuotteen ulkonäköön ja ominaisuuksiin.

Tuotantoon, varastointiin, kuljetukseen ja myyntiin liittynyt työ muuttuu tietotyöksi, jossa tuote mallinnetaan ja myydään internetissä. Tämä vaatii henkilöstöltä niin uudenlaisia taitoja, että henkilökoulutus ei yksin riitä.

Ammatillinen aikuiskoulutus, ammattikorkeakoulut ja vapaa sivistystyö menettävät rahoitustaan, kun valtio säästää. Tiiviimpi yhteys työpaikkojen ja muodollisen koulutuksen välillä lievittää leikkausten vaikutuksia. Toinen keino on koulutuksen parempi suuntaaminen.

Väestön koulutustaso on kohonnut ja työikäisistä on korkeasti koulutettuja jo lähes 40 prosenttia.  Niinpä uudelleen kouluttaminen tai pätevöittäminen pitää kohdentaa aina vaan tarkemmin. Yleiset työelämätaidot vanhenevat hitaammin kuin ammattikohtaiset tekniset taidot ja tiedot.

Teksti on julkaistu 13.10.2014 Työelämä 2020 -hankkeen sivuilla.