Ammatillista on uudistettava, mutta harkiten

Eduskunta käsittelee esityksiä koulutuksen järjestäjäverkkoja ja rahoitusjärjestelmiä koskeviksi laeiksi. Samaan aikaan opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellaan kriteereitä ammatillisen koulutuksen ja lukion järjestämislupien uudelleen jakamiselle. Hakuprosessi käynnistyy alkuvuoden aikana.

Lakiesityksen mukaan luvan saajalla pitää olla ammatilliset ja toiminnalliset edellytykset, joilla vastataan olemassa olevaan koulutustarpeeseen.  Viime kädessä lupien myöntäminen perustuu luonnollisesti poliittiseen harkintaan.

 

Seuraavan hallituksen opetusministerillä tulee olemaan harvinaisen paljon valtaa toisen asteen koulutusverkosta päätettäessä. Vakaan harkinnan lisäksi toivon tulevalta ministeriltä näkemystä tulevaisuuden tarpeisiin vastaamisesta. 

Tarvittava näkemyksellisyys ei synny nykyisten oppilaitosten taseita tarkastelemalla. Menneeseen tuijottamisen sijaan on ajateltava: Mitä tuleva voisi olla?

Järjestämislupien hakeminen on otettava vakavasti jokaisessa ammatillisen koulutuksen organisaatiossa. Talouden rakennemuutos uusine ja katoavine työtehtävineen ja väestökehitys muuttavat koulutustarpeita, joten yksikään hakija ei saa uutta lupaa samanlaisena kuin se on nyt.

Pelkkä tehokkuuden hakeminen tai hallinnollisten rakenteiden uudistaminen eivät riitä. Uutta ei voi aina lisätä vanhan päälle, mutta luopuminen tarpeettomasta tuo tilaa uudelle. Meidän on tehtävä asioita aiempaa järkevämmin, jotta resurssien säästämisen lisäksi ammatillinen koulutus vastaa paremmin ihmisten ja yritysten tarpeisiin.

Huhtikuun vaalit eivät muuta tilannetta. Yksikään merkittävä puolue ei ole luvannut lisätä koulutuksen rahoitusta. Päinvastoin – poliitikot lupaavat meille tiukkaa kulukuuria, mikä edellyttää nykyisten rakenteiden ravistelua. Jo päätettyjen leikkausten vaikutukset näkyvät täysimääräisesti vuonna 2017, jolloin moni nykyinen järjestäjä voi menettää taloudellisen pohjan toiminnaltaan.

Sanelun sijasta koulutuksen järjestäjät haluavat avoimuutta ministeriöltä. Tämä edellyttää meiltä itseltämme kykyä etsiä uusia ratkaisuja eri alueiden ja asiakasryhmien tarpeisiin.

Yksikään oppilaitos tai koulutuksen järjestäjä ei tule menestymään tämän päivän strategialla tulevina vuosina

Yksittäisten oppilaitosten, toimitilojen ja koulutusalojen tarpeen arvioimisen ohessa on tunnistettava parhaat tavat toimia.  Ammatillinen koulutus on kokonaisuus, mutta kaikkiin osaamisen tarpeisiin ei sovi yksi ja sama ratkaisu. Millä tavoin koulutamme nuoria ammattiin? Miten parhaiten vastaamme työelämän tarpeisiin?

Maailma muuttuu nopeasti, joten nykyiset toimintatavat ja organisaatiorakenteet vanhenevat. Asioita on jatkossa tehtävä järkevämmin ja todennäköisesti hyvin eri tavoin kuin nykyään. Nämä vaatimukset koskettavat myös ammatillista koulutusta, joka 260 000 opiskelijalla ja 70 000 tutkinnolla (vuonna 2012) on perusopetuksen jälkeen toiseksi suurin osa Suomen koulutusjärjestelmässä.

Suomi on pulassa eikä meillä ole enää varaa kaikkiin nykyisiin palveluihin. Yhteiskunnan uudistamiseksi tarvitsemme aloitteita ja vakaata harkintaa, emme panikointia tai pään työntämistä pensaaseen. Valmius muutoksiin tarkoittaa, että ammatillisen koulutuksen päättäjät ja omistajat pitävät aloitteen ja tosiasiallisen päätösvallan itsellään.