Ammatillisen
koulutuksen rahoitusjärjestelmän toimivuutta tulisi arvioida vähintään kolmen
vuoden välein ruotsinkielisen koulutuksen laadun ja tasa-arvon varmistamiseksi.
Näin esitti opetus- ja kulttuuriministeriön asettama selvitysmies Ole Norrback.
Ehdotus on
mainio, mutta sitä tulee laajentaa koko toisen asteen koulutukseen myös
lukion ja suomenkielisten osalta. Eduskunta on pyytänyt jälkikäteisiä
vaikuttavuusarvioita ennenkin mm. ammattikorkeakouluja koskevista laeista.
Eduskunta
käsittelee tammi-helmikuussa lakiesitystä ammatillisen perus- ja
aikuiskoulutuksen sekä lukion rahoitusjärjestelmästä. Kaikki kolme toisen
asteen koulutuksen muotoa ovat saamassa samanlaisen rahoitusmallin, joka
palkitsee opintojen etenemisestä ja loppuun saattamisesta sekä sen jälkeen
jatko-opintoihin tai työhön siirtymisestä.
Valittu linjaus on oikea, vaikka
lakiesitys ei jokaisen yksityiskohdan osalta ole mielestäni paras mahdollinen.
Uudistuksen on pelätty johtavan tutkintotehtailuun ja siten koulutuksen laadun alenemiseen. Tällaisia epäilyjä on kohdistunut korkeakouluihin, kun niitä alettiin palkitsemaan tutkintojen suorittamisesta. Ammatillisen koulutuksen osalta tämä tarkoittaisi pahimmillaan, että työhön siirtyvien perusammattitaito heikkenisi nykyisestä. Näin ei saa tapahtua.
Uusi rahoitusjärjestelmä kannustaa tehostamaan toimintaa, jonka edellytykset heikkenevät määrärahojen leikkausten myötä. Suomalaisen yhteiskunnan rakenteiden uudistaminen tapahtuu jatkossa hakemalla järkeviä ratkaisuja. Pelkkä leikkaaminen johtaa nykyistä suurempiin ongelmiin.
Opinnot on
järjestettävä niin, että ne on mahdollista suorittaa vähintäänkin määräajassa
eli kolmessa vuodessa. Samalla opintojen ohjaus, opiskelijahuolto ja muut
opintojen tukipalvelut saavat lisää vastuuta opetuksen rinnalla.
Etenkin
nuorten ammatillisessa peruskoulutuksessa aikuiseksi kasvaminen on yhtä
merkittävää kuin ammattitaidon alkeiden oppiminen. Aikuisuus on vastuuta
itsestä ja lähimmäisistä, mitä tarvitaan myös työpaikoilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti