Sattuma ei saa
päättää oppilaitosverkosta. Tämän vuoksi ammatillisen
koulutuksen järjestäjät patistavat sivistysvaliokuntaa viemään
järjestäjäverkkoa ja rahoitusta koskevat lakiesitykset eteenpäin.
Vuonna 2017 täysimääräisesti vaikuttavat ammatillisen koulutuksen leikkaukset vievät taloudelliset toimintaedellytykset osalta koulutuksen järjestäjistä. Tuolloin odotettavissa on kaaos, jos järjestäjäverkkolaki kaatuu eduskunnassa. Vaarassa on koulutuksen alueellinen ja alakohtainen saatavuus.
Helmikuussa
julkaistun ammattiosaamisen barometrin mukaan 69 prosenttia AMKE ry:n
jäsenyhteisöistä on jo joko yhdistynyt tai valmistautuu fuusioihin. Koulutuksen
järjestäjät uskovat yksimielisesti, että esitettävä rahoitusmalli kannustaa
tehokkaampaan toimintaan.
Ammatillisen
koulutuksen nykyinen rahoitus perustuu opiskelijoiden määrään. Uusi malli
palkitsisi tuloksista (opintojen eteneminen ja tutkinnot) sekä vaikuttavuudesta
(mm. työllistyminen).
Marraskuussa
2013 hallitus päätti leikata ammatillisen koulutuksen ja lukioiden
rahoituksesta 260 miljoonaa euroa.Nyt
koulutuksen järjestäjät odottavat eduskunnasta viestiä leikkausten käytännön
toteutuksesta.
Toisen asteen koulutuksen rahoitus vähenee dramaattisesti tällä vuosikymmenellä, sillä yksikään eduskuntapuolue ei ole ilmoittanut peruvansa ammatilliseen koulutukseen ja lukion leikkauksia.
On hyvä muistaa, että ammatillinen koulutus on toiseksi suurin osa Suomen koulutusjärjestelmää heti perusopetuksen jälkeen. Ammatillisessa koulutuksessa opiskeli 314 000 suomalaista nuorta ja aikuista vuonna 2013.
Ammattiosaamisen barometri on luettavissa osoitteesta:
http://www.amke.fi/www/fi/viestinta/index.php?we_objectID=356
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti