Maailmassa on 200 000 teollisuusrobottia, joiden määrän
odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2018 mennessä. Seurauksena on valtava
tuottavuuden hyppäys yrityksissä, jotka investoivat robotiikkaan. Työpaikat seuraavat investointeja, joten maailman markkinoiden uusjako koskee myös työmarkkinoita.
Suomessa TEM on selvittänyt, että digitaalisesti
suuntautuneet pk-yritykset ovat perinteisiä yrityksiä kasvuhakuisempia.
Markkinat siis jakautuvat jo kotimaassakin, vaikka elinkeinoelämämme kärsii investointien
puutteesta.
Vielä hurjempi muutos tapahtuu, kun maailman älypuhelimen käyttäjien
määrä kaksinkertaistuu neljään miljardiin vuoteen 2020 mennessä. Tämä tuo kaksi
miljardia uutta ihmistä Internetin ääreen. Samalla he tulevat globaaleille työmarkkinoille,
jossa Internet on väylä jaella työtehtäviä.
Digitalisaatio on kuin liukuhihna sata vuotta sitten, sillä sen avulla työ organisoidaan uusin tavoin. Massatuotanto kokosi suuret joukot työtekijöitä
yhteen. Kohta teknologia mahdollistaa erilaisten työtehtävien pilkkomisen
yksittäisiksi tehtäviksi, joita voidaan jakaa Internetissä tehtäväksi ympäri
maailmaa.
Brittitutkijat ovat kirjoittaneet digitaalisesta
taylorismista. Kotimaassa ETLA:n tutkijat ovat puhuvat arvoketjujen
muutoksesta. Kumpikin koskettaa erityisesti toimistotyötä, mikä jo näkyy
Suomessa työmarkkinoiden polarisoitumisena. Hyvin ja huonosti palkatun työn
kysyntä on lisääntynyt jo 1990-luvulta lähtien, mutta palkkahaitarin keskiosaan ei ole syntynyt uutta työtä tarjolle.
Työnjako maapallolla on mullistumassa, mikä tarjoaa huikeita mahdollisuuksia yhteiskunnalle. Viimeisten 25 vuoden aikana globalisaatio on luonut kymmeniä
miljoonia teollisia työpaikkoja erityisesti Aasiaan. Syntyvä digitaalinen mikrotyö voi tarjota toimeentuloa sadoille miljoonille ihmisille.
Tällaisessa maailmassa pärjää sopeutumiskyvyllä tai erikoistumisella. Yksilölle ensimmäinen tarkoittaa elämänhallintaa ja vastuunottamista omasta kohtalosta. Jälkimmäinen puolestaan on korkeaa osaamista, mitä yleensä vain harvat taitavat. On hyvä muistaa, että korkeakoulutus ei välttämättä tuota korkeaa osaamista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti