Teknologian kehittyminen tulee muuttamaan työmarkkinoita ja ammattirakenteita ennen näkemättömällä tavalla. Suomen ja suomalaisten on mahdollista menestyä tässä muutoksessa, mutta se edellyttää sopeutumista.
Koulutuksen ja osaamisen merkitys sekä kansakunnan että yksilön muutosturvana korostuu koko ajan enemmän. Työelämään valmistuvien ja siellä jo toimivien on voitava ylläpitää ammattitaitonsa ajan tasalla. Oman elämän rakentaminen edellyttää yhä useammalta meistä myös uuteen ammattiin kouluttautumista. Jatkuvasti muuttuvassa maailmassa elinikäisellä oppimisella varmistetaan sivistys ja osaaminen, joille maamme tulevaisuus rakentuu. Hyvä osaaminen on parasta muutosturvaa niin yksilölle kuin koko kansakunnalle.
Koulutuksen tarjonnan on uudistuttava eikä muutos voi jäädä vain hallinnon tai organisaatiorakenteiden tasolle. Kyse on uudesta oppimisen kulttuurista, joka perustuu vuorovaikutukseen, yksilöiden valintoihin, osaamisen tunnustamiseen sekä oppimiseen arjessa työssä. Tämä vaatii muutoksia niin opetuksen menetelmiin kuin sisältöihin.
Suomi on pieni kansakunta, joka on vaurastunut sijoittamalla ihmisiin. Kun Suomi 1960-luvulla päätti sijoittaa korkeakoulutukseen ja peruskouluun, olimme vielä köyhä maa. Nuo päätökset ovat olleet yhteiskuntamme kehityksen kannalta ratkaisevia. Myös 1990-luvun laman aikana Suomesta löytyi rohkeutta katsoa eteenpäin, kun ammattikorkeakoulujen rakentaminen alkoi. Suomella pitäisi nykyistenkin talousvaikeuksien keskellä olla malttia ylläpitää ja kehittää koulutusjärjestelmäänsä.
Suomi voi säilyttää maailman parhaimpiin kuuluvan koulutusjärjestelmän, jos emme romuta sitä resurssien leikkauksilla tai oppilaitosverkon liiallisella keskittämisellä. Tulevaisuudesta ei pidä säästää.
Kirjoitus on julkaistu myös STTK:n blogissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti