Millaista koulutusta tarvitsemme, kun yhä useampi luo oman työnsä?

Millaista ammatillista koulutusta tarvitsemme kun yhä useampi nuori ja aikuinen joutuu luomaan oman työnsä palkkatyön sijaan?
Avainkysymys on alakohtaisten ja yleisten taitojen tasapaino, keskinäinen suhde ja sisältö. Tämä ratkaisee myös laaja-alaista osaamista ja kohdistettua osaamista vaativiin työtehtäviin kouluttamisen saman aikaisesti samoja osaamiskokonaisuuksia hyödyntäen.

Työ- ja elinkeinoministeriö ennakoi, että yhä useampi työskentelee vuorotellen tai jopa päällekkäin yrittäjänä ja palkansaajana. Tähän maailmaan perinteinen kuva ammattiin valmistavasta koulutuksesta sopii huonosti. 

Työmarkkinat moninaistuvat ja työnteko saa uusia muotoja. Samaa odotetaan koulutukselta. Muutospaineet kohdistuvat ensimmäisenä ammatilliseen perus- ja aikuiskoulutukseen, jotka ovat lähinnä työelämää olevat osat suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Tähän tarpeeseen ei vastata jakamalla uudelleen koulutuksen järjestämislupia.

Suomalainen ammatillinen koulutus on rakennettu kehittämään toiminnallisia, sosiaalisia ja eettisiä valmiuksia, joista muodostuu ammattitaito. Se on edellytys työtehtävien menestykselliselle suorittamiselle. Tämä vaatimus ei katoa. 

Ammattien tekniset sisällöt, taidot ja tiedot vanhenevat aiempaa nopeammin, mutta yleisemmät työelämässä toimimisen taidot muuttuvat hitaammin. Ne liittyvät olennaisesti ihmisten kanssa tuloksellisesti toimimiseen olipa kyse työyhteisöstä, alihankintaverkostosta tai asiakassuhteista. Käytännön työelämätaitoja ovat täsmällisyys ja aikatauluista huolehtiminen. Niitä työnantaja tai toimeksiantaja arvostaa. 

Ammattitaidon käsite laajenee, kun työmarkkinoille tulee entistä enemmän tehtäviä, jotka eivät vaadi alakohtaista erityisosaamista. Voivatko yleiset työelämätaidot muodostaa ammatillisen tutkinnon? Nehän ovat osa ammattitaitoa alasta tai työtehtävästä riippumatta.

Tutkintojen perusteiden muokkaamisen lisäksi kyse on koulutusta ohjaavasta kulttuurista. Tottelijoiden sijaan työelämässä tarvitaan ihmisiä jotka oivaltavat mahdollisuuksia ja tarttuvat toimeen. Oppimaan oppimista vahvistaa koulutus, jossa opiskelijalla on lupa kokeilla, erehtyä, epäonnistua ja jopa rikkoa rajoja. 

Koulutuksen tehtävä on auttaa opiskelijaa löytämään omat vahvuutensa. Tämä edellyttää mahdollisuuden tarjoamista itsensä kehittämiseen.

Näissä asioissa ammatillinen koulutus, joka suurelta osin tapahtuu työpaikoilla, voisi näyttää suuntaa koko koulutusjärjestelmälle.

 

TEM:n julkaisu: Työvoiman käyttötapojen ja työn tekemisen muotojenmuutostrendejä selvittävän ja kehittävän työryhmän loppuraportti