Toisen asteen koulutuksen rakenneuudistus kompuroi eduskunnassa

Eduskunnan sivistys- ja perustuslakivaliokunnat käsittelevät parhaillaan esityksiä koulutuksen järjestäjäverkko- ja rahoituslaeiksi. Kyse on viimeisestä osasta hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa, joka näyttäisi etenevän.

Perustuslakivaliokunta on jo ottanut kriittisen kannan rahoituslakiin: Valiokunta pitää lakiesitystä vaikeaselkoisena. Siinä on ongelmia kuntien itsehallinnon ja kansalaisten sivistyksellisten oikeuksien näkökulmista. 

Sivistysvaliokunta on lähettänyt myös järjestäjäverkkolain perustuslakivaliokuntaan. 

Molempien lakien osalta asiantuntijoiden kuulemiset jatkuvat sivistysvaliokunnassa.

Kumpikin valiokunta kokoontuu perjantaihin 6.3. asti neljä kertaa viikossa. Eduskunta päättää työskentelynsä 13.3, johon mennessä lakiesityksen on oltava hyväksytty tai se raukeaa.

Eduskunta käsittelee huomenna keskiviikkona 18. helmikuuta välikysymystä koulutuksesta ja äänestää perjantaina eduskunnan luottamuksesta. Jos hallitus häviää luottamuslauseäänestyksen, jäävät lait hyväksymättä. Tämä ei kuitenkaan kumoa toisen asteen koulutukseen kohdistuvia säästöjä, jotka tulevat voimaan 2017 mennessä.

On hyvä muistaa, että alkuvuoden aikana hallituksen valmistelemat rakenneuudistukset ovat kaatuneet hallituksen sisäisiin mielipide-eroihin eivät opposition vastustukseen.

Hallituksen rakennepoliittisessa päätöksessä 30.11.2013 toisen asteen koulutukseen päätetyt 260 miljoonan leikkaukset on kytketty käsiteltäviin lakiesityksiin. Tästä on syntynyt käsitys, että lakiesitysten kaatuminen peruuttaisi leikkaukset. Näin ei tapahdu, sillä leikkaus on jo huomioitu kehysbudjetissa.

Leikkauksen palauttaminen toisen asteen koulutukseen edellyttäisi yhtä suurta säästöä johonkin muualle. Tämä ei ole todennäköistä maaliskuun kehysriihessä eikä vaalien jälkeisissä hallitusohjelmaneuvotteluissa.

Tarve ammatillisen koulutuksen sisällölliseen ja rakenteelliseen uudistamiseen pysyy lakiesitysten etenemisestä riippumatta, koska koulutuksen järjestäjillä tulee olemaan nykyistä vähemmän julkista rahoitusta toimintaansa.

Välikysymys on luettavissa täältä.

Perustuslakivaliokunnan lausunto rahoituslaista löytyy täältä.