2050-luvun osaajat menevät tänä vuonna kouluun

Kukaan ei osaa ennakoida minkälaista osaamista tarvitaan 2050-luvulla, jolloin nyt koulunsa aloittavat ovat toivottavasti vielä työelämässä mukana. Mitä taitoja heille pitäisi opettaa muodollisen koulutuksen aikana? Iso osa tiedosta, joita he tulevat oppimaan, vanhenee ja menettää merkityksensä.

Jatkossakin koulutuksen suurena tehtävänä on saada lapset, nuoret ja aikuiset oppimaan kuinka rakentaa omaa elämän uransa. Tämä edellyttää yksilöltä niin asenteita, taitoja ja tietoja, jotka kehittyvät oppimisen myötä. 

On selvää, että ammattitaitovaatimukset muuttuvat teknologioiden vaihtuessa. Myös käsitys yleissivistyksestä – ymmärrys ihmisen, kulttuurin ja yhteiskunnan kehityksestä – muuttuu samaa tahtia kuin eletty ja koettu maailma ympärillämme.

Arvioita työssä tarvittavista taidoista joudutaan tekemään jatkuvasti uudelleen. Näiden tulee heijastua koulutuksen sisältöihin ja myös rakenteisiin.Nykyisten pitkäkestoisten, kiinteiden ja erikoistuvien tutkintojen sijasta meille tulee toisistaan poikkeavia moduuleja, joista yksilö voi rakentaa osaamistaan ja uraansa. Näin on ennustanut ammattikasvatuksen emeritusprofessori Pekka Ruohotie.

Aalto-yliopisto kehittää neljää kandidaatinohjelmaa tekniikan aloille. Miksi oma opinahjoni Turun yliopisto ei kehittäisi yhtä laaja-alaista kandidaatin ohjelmaa, josta voisi maisteriopinnoissa syventyä historian, kulttuurin tai yhteiskunnan tutkimukseen? Tämä korostaisi taitojen merkitystä tietojen rinnalla yliopisto-opinnoissa ja voisi helpottaa monen tietä työelämään. 

Kyky asettua muuttuviin tilanteisiin voi olla tulevaisuuden menestyjien kovinta osaamista. Samalla taito toimia verkostoissa johtaa tiedon yhteisölliseen rakentamiseen ja soveltamiseen. Yhdessä tekeminen on yksilönä suoriutumisen ohessa yhä tärkeämpää. 

Merkittävä osa kouluttautumista on oppiminen verkostoitumaan, mikä edellyttää sosiaalisia taitoja. Toimivat verkostot perustuvat myös luottamukseen, mikä syntyy kanssakäymisestä ja kokemuksesta. Tämä korostaa paikallisuutta ja oppilaitoksen roolia. 

Korkeakoulun tai ammattiopiston ympärillä on yritysten - niiden osaamisen ja osaamistarpeiden -verkosto. Samalla tavalla opiskeluvuosina itse kukin rakentaa omia verkostojaan, joiden arvo voi tulla esiin vasta vuosien päästä työelmässä. Kumpaakaan näistä ei voi tuoda ulkomailta Suomeen, vaikka tänne voikin tervetulleeksi lahjakkaita opiskelijoita.