Kansa: Ammatillisesta ei leikata

Kansalaisten listalla ammatillinen koulutus on poliisin ja kansaneläkkeen kanssa viimeisiä säästökohteita. Lukiosta, korkeakouluista ja jopa perusopetuksesta leikkaaminen tuntui helpommalta.Tämä oli selkeä viesti Taloustutkimuksen Iltalehdelle teettämässä kyselyssä.

Kyllä kansa tietää.

Kaikki tilastot osoittavat, että vain peruskoulun käyneet työllistyvät heikoiten. He ovat muita useammin työttömänä tai syrjäytyvät kokonaan työmarkkinoilta. Koulutuksella on siis väliä ja toisen asteen ammatillisella tutkinnolla voi myös hakeutua korkeakouluun jatko-opintoihin.

Nimensä mukaisesti ammatillinen koulutus on kaikista koulutusmuodoista lähimpänä työelämää.

Ammattiin opiskeleminen onkin parasta turvaa mitä ihminen voi itselleen hankkia. Ammatillinen peruskoulutus, joka tarjoaa eväät elämään ja pätevyyden työhön, on ehkä parasta nuorisotyötä. Ammatillinen aikuiskoulutus puolestaan kehittää työelämää yhdessä yritysasiakkaidensa kanssa.

Ammatillinen koulutus on perusopetuksen jälkeen toiseksi suurin osa suomalaista koulutusjärjestelmää. AMKE:n jäsenet, jotka edustavat yli 90 prosenttia ammatillisen koulutustarjonnasta, kouluttivat viime vuonna yli 340 000 suomalaista.

Koulutuksen alasajo on arvovalinta

260 miljoonaa euroa on ammatillisen koulutuksen ja lukioiden osuus kestävyysvajetalkoissa. Tämän verran 16–19-vuotiaat, heidän vanhempansa ja tulevat työnantajansa antavat omasta tulevaisuudestaan. Tämä ratkaisu oli arvovalinta.


Säästöpäätökset tarkoittavat, että moni oppilaitos tai oppilaitosta ylläpitävä koulutuksen järjestäjä menettää taloudelliset edellytykset toimintansa jatkamiseen. Nyt on aika maan eri osissa kokoontua yhteisen pöydän ääreen miettimään, miten mahdollisuudet kouluttautua turvataan mahdollisimman hyvin.


Muodolliset päätökset tulevat opetus- ja kulttuuriministeriön antamina järjestämislupina, mutta tosiasialliset ratkaisut tehdään alueilla. Niitä tekemään kannattaa koota yhteen ammatillisen ja lukiokoulutuksen järjestäjät, kunnat sekä työ- ja elinkeinoelämän edustajat. Käytännön työstä vastaavia opettajiakaan ei kannata unohtaa uuden oppilaitosverkon rakentamisessa.


Säästöjen lisäksi koulukentällä on edessään toinen suuri tehtävä. Oppilaitosverkon uudistuessa on rakennettava 2020-luvun tarpeisiin oppimisympäristöjä, jotka innostavat nuoria oppimaan ja kouluttautumaan. Elinympäristömme muuttuu ja teknologisoituu nopeasti, mikä muuttaa tapojamme oppia sekä etsiä ja omaksua tietoja ja taitoja. Moni nykyisistä tutkinnoista vanhenee ennen kuin tänä vuonna peruskoulussa aloittaneet ovat työikäisiä vuoden 2030-tienoilla.


Uuden mahdollisuuden antaminen perusopetuksen jälkeen on ollut ammatillisen koulutuksen päätehtävä osaavan työvoiman kouluttamisen ohella. Tämän vuoksi ammatillinen koulutus kantaa päävastuuta nuorisotakuusta.


Suomi on 1960-luvulta lähtien tavoitellut tasa-arvoisempia mahdollisuuksia koulutukseen. Edistystä on tapahtunut, mutta köyhien lapsilla on yhä vielä heikommat lähtökohdat oman elämänsä rakentamiseen.


Erityisen huolestuttavaa on suurten kaupunkien sisällä tapahtuva eriytyminen. Sijainti sekä oppilaiden perhetausta on ensisijainen syy eroihin koulujen oppilaitosten välillä. Lisääntyvä työttömyys, köyhyys ja muu huono-osaisuus näkyvät koulukohtaisissa oppimistuloksissa ja jatko-opintoihin siirtymisessä.


Suomi kaipaa uudistumista eikä se tapahdu itsestään. Avainsana on koulutus, joka luo osaamista. Itsenäistymisen jälkeen Suomi sai oppivelvollisuuden. 1960-luvulla luotiin peruskoulu ja valtakunnallinen yliopistolaitos. Jopa 1990-luvun laman aikana perustettiin ammattikorkeakoulut ja näyttötutkintojärjestelmä aikuisille. Nyt 2010-luvulla koulutusta on alettu ajaa alas. Lyhytnäköisempiä ratkaisuja on vaikea kuvitella.


Kirjoitus on julkaistu myös 5.12.2014 STTK:n blogissa.

Suomesta loppuvat työntekijät

Suomesta loppuvat työntekijät. Tämä johtopäätös ei ihan heti nouse mieleen, kun lukee uutisia joukkoirtisanomisista ja työttömyyden lisääntymisestä. Aleksi Kalenius, opetus- ja kulttuuriministeriö, on laskenut viimeisten 25 vuoden tilastojen pohjalta, että ammatillisen ja erityisesti korkeakoulutuksen suorittaneille syntyy enemmän työtä kuin on työlle tekijöitä vuoteen 2030 mennessä. 

Ongelma ei ratkea ruuvia kiristämällä, sillä korkeakoulutetut ovat käytännössä täystyöllisiä. Parhaassa työiässä, 35-54 vuotta, olevien korkeasti koulutettujen työllisyysaste oli vuonna 2011 noin 90 prosenttia.

Kaleniuksen arvioissa ei ole huomioitu maahanmuuttoa tai robottien marssia työmarkkinoille. Etenkin jälkimmäinen voi muuttaa tilanteen täysin. On hyvä muistaa, että maailman suurimpiin teollisuusyrityksiin kuuluva Foxconn on robotisoimassa tuotantolinjansa. Miten käy meidän suomalaisten, kun kone korvaa kiinalaisen työn? Foxconn valmistaa mm. iPhone puhelimia Applelle. Yksi foxbot tekee vuorokaudessa 30 000 puhelinta.

Tekoälyt ja automaatio syövät myös korkeakoulutettujen asiantuntijoiden ja toimihenkilöiden työtä, joten talouskasvu alkaessaan ei todennäköisesti luo työpaikkoja entiseen tapaan. Yksi asia on epävarmuudessa varmaa: Ilman osaavaa työvoimaa ei uusia työpaikkoja ainakaan synny.

Viimeisen 25 vuoden aikana Suomessa on syntynyt 350 000 työpaikkaa korkea-asteen koulutuksen, mihin sisältyvät myös aiemman opisto-aste, suorittaneille ja 175 000 työpaikkaa toisen asteen koulutuksen suorittaneille. Toiseen asteeseen kuuluvat ammatillinen peruskoulutus ja lukio. Samanaikaisesti on kadonnut puoli miljoonaa työpaikkaa vain peruskoulun tai sen edeltäjien varassa olleilta. 

Korkeampi koulutus on parempi koulutus. Näin kertovat kaikki työllisyystilastot. Korkeakoulutetut ovat enemmän työllisinä, vähemmän työttöminä ja vähemmän eläkkeellä kuin muut työikäiseen väestöön kuuluvat. Näiden lukujen valossa kouluttautuminen on Suomessa kannattanut. Korkeakoulutetut ovat taantumien aikana olleet vähemmän työttömänä kuin muut.

Vuonna 2010 ammatillisesta peruskoulutuksesta valmistuneista 72 prosenttia oli töissä vuotta myöhemmin, kun ammattikorkeakoulututkinnolla työllistyi 90 % ja ylemmällä korkeakoulututkinnolla yli 92 prosenttia. Näistä luvuista on siivottu asevelvolliset, maasta muuttaneet ja henkilöt, joiden asema on tilastoissa tuntematon. Vuonna 2011 Suomen talous kasvoi ja työttömyys väheni.

Työnhakijoiden koulutustason noustessa on työnantajien vaatimustasokin kasvanut. Korkeakoulutetun hyvät yleiset valmiudet tuntuvat päihittävän ammatillisen tutkinnon tuottaman osaamisen monissa tehtävissä, joissa ei vaadita alan teknistä osaamista. Oman kokemukseni mukana työpaikka on aina kuitenkin työttömyyttä parempi vaihtoehto vastavalmistuneelle.

Seitsemän prosenttia vailla peruskouluun opintonsa jättäneistä 25-34-vuotiaista on jo eläkkeellä. Heidän osuutensa on suurempi ikäryhmästään kuin eläkeläisten osuus 55-59-vuotiaista korkeakoulutetuista. 

Yksilön heikko tilanne on ongelma koko yhteiskunnalle. Tämän vuoksi opintojen jatkaminen peruskoulun jälkeen ja toisen asteen opintojen loppuun saattaminen on tärkeä yhteiskunnallinen tavoite.

Aleksi Kalenius: Koulutus, työllisyys ja työttömyys. Opetus-ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:13.

Moottori on sammumassa

Uusimaa on ollut Suomen talouden veturi, mutta sen vauhti hiipuu huolestuttavasti. Metropolialueen osuus Suomen bruttokansantuotteesta on ollut reilusti suurempi kuin väestöosuus. Nyt työttömyys kasvaa Uudellamaalla muuta maata nopeammin.

Tammikuusta 2013 tammikuuhun 2014 Uudenmaan työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi 21 prosenttia, kun muualla maassa lisäystä oli 9 prosenttia. Työttömyysaste Uudellamaalla on yhä muuta maata alhaisempi, mutta kehityksen suunta on väärä. Viidessä vuodessa, Lehman Brothersin romahduksen jälkeen, työttömien työnhakijoiden määrä on Uudellamaalla kasvanut 70 prosenttia, melkein kaksi kertaa enemmän kuin muualla maassa.

Ilman metropolialueen vetoa ei Suomen talous lähde käyntiin. Työvoimasta täällä ei ole pulaa, sillä työttömien lisäksi maakunta vetää siirtolaisia, etenkin maahanmuuttajia. Koko maan väestönkasvusta 75 prosenttia keskittyy Helsingin seudulle.

Uudellamaalla on ollut maan koulutetuin väestö, mikä johtuu korkeakoulutuksen keskittymisestä pääkaupunkiin. Kolikon kääntöpuolelta löytyy toisen asteen koulutuksen voimakas keskeyttäminen. Uudellamaalla ammatilliset opinnot jäävät muuta maata todennäköisemmin kesken. Menestys ja syrjäytyminen kohtaavat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla.

Opetushallituksen tuore selvitys lukion tai ammatilliset opinnot vuosina 2001 ja 2006 aloittaneiden opintojen etenemisestä: Simo Aho ja Ari Mäkiaho: Toisen asteen koulutuksen läpäisy ja keskeyttäminen.